Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
8000MW tuurisähköä tulee nyt Baltiaan ja Pohjolaan Keskieuroopasta. Halpaahan tuo sähkö on nyt.
Näyttää tosiasioiden tunnustaminen olevan vaikeaa. Keskieuroopan tuurisähköä dumpataan Pohjolaan, mikä pitää sähkön nyt täällä halpana.
Hyvää sähköähän tämä tuurisähkö on. Nyt sitä tulee Keskieuroopasta tänne pohjan perukoille ja pitää pörssisähkön halpana.
Kumisaappaat on hyvä lahja. Kuitti metsäverotukseen.
Kalle pimeydessä vaeltaa. Sähköt kai katkaistu maksuvaikeuksien takia ja purkaa nyt pahaa oloaan tuulivoimaan.
Kyllä mulle tuottaa. Tuulisähköä tuotetaan nyt reilun 5GW teholla ja hyvin meillä sähkölaitteet pelaa.
<p>Kyllä tekniset ratkaisut aurinkoenergian talteenotossa ovat ylivoimaisia luonnon ratkaisuihin verrattuna. Itsekin olen niistä tälle palstalle kirjoittanut.</p><p>Aurinkoenergia pitää yllä tuulia, ja sitä kautta tuulivoima hyödyntää aurinkoenergiaa välillisesti. Aurinkopanelit suoraan, kuten myös metsät.</p><p>Tehokkaimmin näistä toimii tuulivoima, joka pistemäisenä ratkaisuna ottaa talteen suurelle alueelle kohdistuneen aurinkoenergian synnyttäneen tuulen energiaa. </p><p>Aurinkopanelit ja metsät poikkeavat tuulivoimasta, koska ne hyödyntävät pelkästään niiden alueelle tulevaa aurinkoenergiaa. Näistä aurinkopanelit omaavat todennäköisesti aurinkoenergian talteenotossa parhaan hyötysuhteen. Metsä tulee kaukana perässä. Tuumyllyjen hyötysuhdetta on vastaavasti vaikea määrittää, enkä sellaista yritystä ole missään nähnyt. Vaikeutena on määrittää se, kuinka paljon aurikoenergiaa on kulunut tuulimyllyyn tulevan tuulienergia syntyyn. </p><p>Jos tarkastellaan metsän, aurinkopanelin ja tuulimyllyn sijoituspaikkojen vaatimalle maa-alueelle kohdistuvan aurinkoenergian hyödyntämistä, niin tuulimylly ei hyödynnä mitään. Kuitenkin, koska tuulimylly ottaa talteen huomattavasti enemmän energiaa, kuin mitä kohdistuu sen rakennuspaikalle, ei sen vähäisellä haitalla metsien kasvulle ole käytännön merkitystä. Eli tehokkuusmielellä tuulimylly on ensin, aurikopanelit kaukana perässä ja metsä jossakin horisontissa.</p><p>Em tarkasteluissa tulee luonnollisesti ottaa huomioon myös sähkön osalta johtokäytävien ja metsien osalta tiestön vaatimat alat. Johtokäytävissä tapahtuu jonkin verran aurinkoenergian sitoutumista biomassaan. Teiden osalta ei. Valistunut arvaukseni on, ettei em seikoilla ole vaikutusta tuulivoiman, aurinkovoiman ja metsien tehokkuustarkastelun marssijärjestykseen. Kyllä Tolopainen on oikeassa.</p>
Laita Kalle polttoaine reppuun ja letkulla syöttö sahoille. Ei tule tankkaiskatkoja. Reppuun myös energiajuomasäiliö, josta leku suuhun. Myös sorsa housuihin.
Kallen työskentelyn joku voisi kuvata. Kalle voisi julkaista videon influensserikanavallaan ja euroja alkaa tulemaan tilille solkenaan.
Edelliseen tuli painovirhe. Monomuotoisuuden sijasta po monimuotoisuus.
Gla:n mukaan talousmetsissä on meneillään sekametsäbuumi. Sekametsäähän syntyy lähinnä aukkohakkuiden jälkeen. Eli Luontopaneelin ideologian vastaisen toiminnan seurauksena.
Ehkä kannattaisi tehdä tutkimus miten nykyiset sekametsät ovat syntyneet ja kehittyneet sekä niiden hyödyt ja haitat mm monomuotoisuudelle. Ideologia tietysti estää tällaisen tutkimuksen.