Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jovain vetää pässejä narussa. Kun yksi naru (traktorit) kuluu loppuun, vaihtaa narua (alv).
Mhy:t ja yrityksetkin optimoivat toimintaansa. Mhy-puoli on virittänyt kapasiteettinsa hoitamaan aktiivisimman jäsenistönsä tarpeet. Uinuvien jäsenten tarpeiden tarkempi kartoitus edellyttäisi lisäresusseja ja -riskejä.
Otetaan esimerkki rakennuskiinteistöjen puolelta. Mainonta on ainoa markkinointiväline remonttien osalta. Ilmaisia kiinteistöjen kartottajia ei näy paitsi joitakin huijareita.
Yksityisen puolen käynti on omassa luvussani. Lähete julkiselta sinne. 10 min käynti oma osuus vajaa 70 €. Diagnoosi ja hoidon hintatieto (1200€). Vaiva ei paha, joten julkiselle takaisin kuulemaan sama diagnoosi (laskua ei vielä tullut).
Hoito olisi voitu aloittaa heti viime käynnillä, mutta olisi vaatinut uuden käynnin parin päivän päästä. Ei onnistunut, kun eivät hoksanneet ennakkoon suunnitella kahta peräkkäistä käyntiä. No säästänhän minä näinkin reilun 1000 €. Veroeuroja ehkä palaa turhaan lähes saman verran. Sotea odotellen.
Veturimiesten lakkohan oli poliittinen, ja se eräänä tavoitteena oli nostaa työväen taistelutahtoa syksyn koitoksiin mm metsäteollisuuden neuvotteluihin.
Tarkoitus lässähti pahasti, kun viimeisen gallupin mukaan vasemmiston (etenkin demarit) kannatus romahti. Demarithan ja ay- väki ovat perinteisesti tukeneet toisiaan. Kun teollisuudessa oli paljon työpaikkoja oli demarellakin laaja kannatus ja näin julkiselle puolelle palkattiin runsaasti demareita ja julkinen sektori pystyi kasvamaan laajan yritystyöntekijöiden veropohjan ansiosta. Eli yksityisen ja julkisen puolen demarit pesivät toistensa selkiä hyvässä yhteisymmärryksessä.
Nyt tilanne on muuttunut. Yksityisen puolen työntekijöiden määrä suhteessa julkiseen on laskenut. Selänpesutaakka esim teollisuusliittojen jäsenille on noussut ylivoimaiseksi. Demarien perinteiset kannattajat ovat sen tajunneet, mutta puolueen johto ja ay änkyrät etsivät syntipukkia, kuten yleensä ko tapauksissa muualta (Berner). Syntipukki voi tietysti lähteä, mutta ongelma jää, eikä ratkea ellei juurisyytä, eli julkisen puolen suhteettoman suurta osuutta esim kilpailun kautta korjata.
Itselläni on viimeaikoina ollut kokemuksia lääkärien toiminnan organisoinnista. Näillä näkymin käyn tänä vuonna 5 kertaa lääkärissä. 2 vielä on edessä. Paremmalla organisoinnilla 5 käynnin sijasta 3 olisi riittänyt ja homma olisi jo hoidettu. Vielä ei ole päästy edes alkuun. Aika huono hyötysyhde. Kilpailu voisi auttaa.
Jos kilpailutus toimii hyvin, lopputulos on kaikille parempi, vaikka joku saisikin hieman kermaa kuorittua.
Vesuritestiä en kaipaa. 40 v vanhassa on vielä hyvä terä. Kerta vuoteen tahkous. Kyllä silläkin tulee raivailtua.
Itse lasken investoinnikseni verojen jälkeen jäävän osuuden. Näin eri investointivaihtoehdot tulevat vertailukelposiksi keskenään. Jos uudistamiskulut ovat 1800€, verojen jälkeen nettomeno, eli investointi on 1200 €. Ehkä näätä laskee toisin.
Ennen sijoitustoimia kannattaa selvittää perusasiat, kuten verotus. Sitten vasta kannattavuuslaskelmiin. Ellei verotusasioita hallitse, kannattaa sijoitustoiminta unohtaa.
Jos sijoittaa metsän uudistamiseen 1200 €, niin verottaja tulee mukaan n 600 € :n panoksella. Muihin sijoituksiin ei.
1800 €/ha on melko paljon uudistamiseen.