Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Reiman mukaan maapohjalla on siis kaksi arvoa markkina-arvo ja puuntuotannollinen arvo. Puuntuotannollinen arvo ehkä kuvaisi sitä, kuinka hyvin ko maapohja kykenee tuottamaan puuta. Jos siis pelkän päätehakkuukelpoisen puuston arvokasvun (maapohjaa ei mukana) ero Reiman kaavaan verrattuna on huomattavasti suurempi kuin Reiman kaavalla, olisi ilmeistä, että maan tuottokyky on vajaakäytössä ja metsän uudistamiseen kannattaa ryhtyä.
Eli oikeastaan kannattaa laskea maapohjan arvo mukana ja ilman. Valistunut metsänomistaja kylläkin voi puuston kasvusta ja maapohjan ominaisuuksista päätellä mahdollinen puuntuottokyvyn vajaakäyttö.
Maapohjan arvo on tietysti vaikea määrittää. Tilan osto- ja myyntivaiheessa ehkä tulee määritettyä.
Jos maapohjan arvo lähtee reippaaseen nousuun, niin ilmeisesti Reima myy puuta kiireesti, ennenkuin ko kaavan mukaan laskettu arvokasvu hiipuu.
Itse en ota maapohjan arvoa mukaan, ellen ole maapohjaa myymässä. Puuston arvokasvun kylläkin.å
Kun myy pelkkää puuta, jättäisin tekijän c pois. Kun harkitsee myyntiä maapohjineen, niin sitten c mukaan. Tietysti on otettava huomioon myös maapohjan arvon kehittyminen.
Suomen suurimman talousongelman on aihettanut Valtion holtiton velkaantuminen. Velkarahalla on pidetty yllä kulutusta ja kustannuksia tasolla, jota emme omin voimavaroin ansaitse. Kustannustason nousu liian suureksi kykyihimme verrattuna on rapauttanut viennin kilpailukykyä.
Ellei velkarahaa olisi pumpattu ylenmäärin talouden rattaisiin, palkka- ja muukin kustannustasomme olisi selvästi alhaisempi. Eläkeläisten tulotaso suhteessa palkkoihin olisi parempi, eikä taitetusta eläkeindeksistä tarvitsisi marmattaa.
Eläkeläisiä pidetään vakaina äänestäjinä. Puolueiden kannatus heittelee sinne tänne. Kokoomus, kristilliset ja rkp ovat poikkeuksena. Ilmeisesti ko puolueita kannattavat eläkeläiset ovat puolueuskollisimpia.
Vähennys ei tietenkään voi olla suurempi kuin ko puuerän myyntitulo. Mutta tulo voi tulla vasta seuraavana vuonna. Sopimus on siis syytä olla kunnossa.
Eikö Tolopainen ole tietoinen, että metsätalous voi tuottaa myös tappiota? Eli hankintatyön lasketaan metsätalouden menoksi kuten muutkin kulut. Kaikki kulut lasketaan yhteen. Jos metsälalouden tuloja ei ole lainkaan, syntyy alijäämää, joka minun tapauksessa hyvitettiin muiden tulojen veroista.
Tolopainen voi toimia kuten haluaa. Minä toimin verottajalta suoraan kysytyn ohjeen mukaan. Ko ohjeen mukaan myös verotus toteutui.
Soitin kyllä tämän vuoden puolella verottajalle ja toimin saamani ohjeen mukaan. Järjen käyttö ilmeisesti myös nykyään sallitaan.
Kenelle selvää kenelle ei. Itselläni hankintatyön arvo kelpasi viime vuodelle, vaikka metsätalouden tuloja ei ollut. Tappiota taas pystyi näyttämään.