Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jaa, että kaupunkien ja maaseudun kustannuseroja pitäisi jotenkin tasoittaa. Päättymätön suo. Kaupungeissa julkisen liikenteen kuluja maksetaan huomattavasti kunnallisveroista. Mitenkähän sekin otettaisiin huomioon? Etenkin Helsinkiläiset ajavat melko pitkiä matkoja autoillaan ja seisovat ruuhkissa. Eipä taida autoilu siellä olla keskimäärin halvempaa kuin maalla.
Asumiskulut monessa kaupungissa ovat huomattavasti suuremmat kuin maalla. Pitäisikö tasata muidenkin kuin asumistukea saavien osalta ja miten? Asumistuen laajennus ja maaseutuasuntoihin korkeampi kiinteistöveroko? Vihreät yrittävät noukkia rusinoita pullasta. Auto on hyvä täky.
Mitä tarkoittaa auton vanheneminen käsiin? Itse ajelen kohta 10 v vanhalla diesel sokolootalla. Ostin sen viime vuonna ja kohta olen sillä ajanut 60000 km. Tänä vuonna auton kulut ovat pääoman korko huomioiden olleet 11.5 c/km. Vaikka auto laukeaisi heti lopullisesti, kokonaiskulut/km eivät ylittäisi metsänomistajan verotuksessa hyväksyttävää 24 c/km.
Kyllä luotettava diesel auto tulee halvaksi, eikä vanhenemisesta käsiin ole merkitystä. Suosittelen kaikille halpaa ajoa havitteleville että ostakaa vähän ajettu volkkarin 1.9 tdi moottorilla varustettu hyväkuntoinen auto. Niillä ajaa pitkään halvalla, eikä käsiin vanhenemisella ole merkitystä.
Metsävähennystä käytän aina, kun mahdollista. Myös silloin, kun tulos olisi muutoinkin miinuksella. Saapahan enemmän palautusta. Kohta metsävähennyspohja loppuu. Sitten tilan myynti lapselle, jolloin käytetystä metsävähennyksestä ei tule veroseuraamuksia. Hänellä metsävähennys alkaa taas rullaamaan.
Tolopainen ei tätä köyhäinapua käytä. Rikkaana miehenä voisi jättää myös muut kulunsa pois verotuksestaan.
Ms 200:sta meni eka kerran kytkinjouset n 4 vuotta sitten. Vaihdatin huollossa ja samalla vetorissan. Viime talvena taas. Ostin uuden 201:n ja vaihdoin itse vanhaan uudet jouset + rissan. Helppo homma. Vanha saha on varasahana. Ennen ei sellaista ollutkaan, mistä tuli joskus keskeytyksiä.
Hakkuussa saa tuloja vain puun myynnistä. Paljaan maan arvolla ei ole merkitystä. Puukauppatuloista saadusta tuloista voidaan sijoittaa vain verojen jälkeen jäljelle jäävä osuus. Siis, jos metsän puuston arvokasvu on 2 %, ei puustoa kannata hakata, jos rahojen sijoituskohteen tuotto on alle 3 %.
Mihin perustuu Visakallon käsitys siitä, että eläkerahastoja on vain yksityisellä puolella. Minusta Keva ja Ver ovat julkisen puolen toimijoita.
Reiman esimerkki leimikon arvokasvu maapohjan kanssa on siis 2%. Pelkän puuston arvokasvu on siis yli 2%. Vain puuston myyntihinta voidaan sijoittaa ellei myös maapohjaa myydä. Ei siis kannata leimikkoa hakkuuttaa, jos rahat on tarkoitus sijoittaa 2 % tuottavaan kohteeseen.
Verotus pitää ottaa myös huomioon. Eli arvokasvu ilman veroja ja verot huomioiden.
Julkisen puolen eläkkeet hoitaa Keva, jonka sijoitkset olivat vuoden vaihteessa 49 miljardia €. Visakalliolla ehkä vanhaa tietoa.