Etusivu › Keskustelut › MaalaisSeppo › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 3,118)
1 2 3 … 238 239 240 … 310 311 312
  • MaalaisSeppo 9.11.2017, 17:39

    Vihreiden ja yleensäkin Suomen metsien käytön kritisoijien suuntaan kannattaa ennenkaikkea korostaa, että Suomi on metsien käytössä hyvin vastuullinen, ellei vastuullisin maa. Jos muutkin maat olisivat Suomen linjoilla, niin hiilen sidonnan ongelmat olisivat jo puoleksi ratkaistu. Turha vastuullisinta maata on kurmuuttaa. Oman puhtaan pesän likaaminen tietysti joitakin viehättää. Painostus kannattaa kohdistaa vähemmän valistuneisiin maihin.

    Mitä tulee metsäteollisuuden tuotteiden lyhytikäisyyteen, niin sitä korttia on turha käyttää metsän käytön kritisointiin. Ei metsäpäässä päätetä ko asiasta.

    MaalaisSeppo 8.11.2017, 07:18

    Ns pallekyntöä suosittelen etenkin vetiseen peltoon. Istutus palteen päälle.

    MaalaisSeppo 6.11.2017, 14:04

    Kyllä Puukin mainitsemaa männyn istuttamista tehtiin omt hiesu/hietamaalle 80 – ja 90-luvullakin. Itsellänikin on ko kuvioita Hiilensidonnan kannalta voi olla hyväkin. Kasvu on huimaa.

    MaalaisSeppo 6.11.2017, 12:07

    Mielenkiintoista. Luontaisesti syntynyt kuusi-mäntymetsä muokattuun, männylle istutettuun omt-aukkoon. Mitenkähän olisi käynyt, ilman muokkausta ja mäntyjen istutusta? Itselläni on esimerkki muokaamattomasta ja istuttamattomasta omt-aukosta. Kyllähän se jotakin kasvaa, mutta en suosittele.

    MaalaisSeppo 6.11.2017, 09:17

    Anneli tarkoittanee hetkellistä muutosta. Pitkässä juoksussa jaksollinen ohittaa hiilensidonnassa, kuten taloudellisuudessakin jatkuvan kasvatuksen. Maapohja tietysti vaikuttaa jonkinverran asiaan. Huonoilla mailla ei mm jalostushyötyjä voida täysimääräisesti hyödyntää.

    MaalaisSeppo 6.11.2017, 08:44

    Jatkuvan kasvatuksen hyväksyminen liittyi tarpeeseen vähentää säätelyä ja lisätä metsänomistajien valintamahdollisuuksia. Metsäthän kasvoivat jo silloin huomattavasti yli kysynnän.

    Markkinapuun riittävyyden ja puuston hiilensidonnankaan kannalta tarkasteltuna ei jatkuva kasvatus ole mikään riski, koska sen osuus on vain pari prosenttia.

     

    MaalaisSeppo 5.11.2017, 21:21

    Lähteen tutkimuksiin en ole tutustunut. Niiden koealojen ikä kuitenkin viittaa siihen, ettei jaksollisen kasvatuksen koealoissa ole käytetty nykytasoisia jalostettuja taimia. Jatkuvassa kasvatuksessahan jalostushyöty (25 % lisäkasvu) jää saavuttamatta.

    Hiilisidonnan tehostamistarpeenkin takia kannattaa jatkuva kasvatus jättää lähinnä masemakohteisiin. Puun kasvua on syytä entisestään kiihdyttää. Se ei näpertelemällä onnistu. Taimien jalostaminenkaan ei ole vielä saavuttanut huippuaan.

    MaalaisSeppo 5.11.2017, 11:15

    Aukkohakkuu kuluu eräänä vaiheena jaksolliseen kasvatukseen. Ennen hakkuuta puusto on tasakokoista ja melko järeää. Puuta kertyy esim 300 m3/ha. Lisäksi harvennus hakkuiden puut.

    Jotta sama puumäärä saadaan jatkuvalla kasvatuksella, on hakkuualueen oltava 3 ha.

    Hakkuujaksot ovat jatkuvassa kasvatuksessa 20 v. Hiilen sidonnassa/ha pitää siis verrata 3 ha jatkuvan kasvatuksen metsää vastaavan maapohjan metsään, joka koostuu 1 ha:n taimikosta (ikä 10 v), 1 ha metsää, jonka ikä on n. 30v, ja 1 ha metsää, jonka ikä on 50v. Veikkaan, että jälkimmäinen tuottaa puuta ja sitoo hiiltä selvästi enemmän.

    MaalaisSeppo 3.11.2017, 06:41

    Tolopainen on tainnut hommata sähköautoja, on niin julmettu sähkön kulutus.

    Sähkön osalta voi kilpailuttaa vain energian ja perusmaksun. Jotta voi kilpailuttamalla säästää reilut 600 €/a, pitää niiden lasku olla vuodessa vähintään 2500 €/a, ellei vanha sopimus ole älyttömän huono. Siirto huomioiden sähköön mennee Tolopaiselta n. 7000-8000€/a.

    MaalaisSeppo 28.10.2017, 10:35

    Jovainin jorinoita ei kannata kommentoida. Vie keskustelun harhapoluille ja loputtomaan, hedelmättömään kinaukseen.

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 3,118)
1 2 3 … 238 239 240 … 310 311 312