Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Metsärahastot ja Bitcoin systeemithän ovat laillistettuja pyramidihuijauksia. Halpaa hyväuskoisten rahaa virtaa järjestelmiin siinä määrin, että markkina-arvo ylittää tuottoarvon reilusti.
Mukavaltahan se tuntuu, kun metsätilani arvo on viisinkertaistunut 20 vuodessa. Puuston määräkin on kyllä tuplaantunut.
Nyt olisi sopiva hetki myydä koko tila, mutta kun tunne voittaa järjen.
Jos osaa käyttää googlee, löytää kyllä. Hakusana 5000 lumen otsalamppu.
Jos kasvatuskelvottomien ojitusalueiden päästöt ovatkin suuremmat kuin on arvioitu, niin mikä olisi ratkaisu? Ei ainakaan se, että jätettäisiin muokkaamatta sellaiset alueet, joide muokkaus kiihdyttää metsän + maapohjan hiilensidontaa enemmän kuin muokkaamattomuus.
Minusta nämä hiilensidontatarkastelut pitäisi jakaa kateen osaan. Ne metsät, joissa metsän tehokas kasvatus kiihdyttää hiilensidontaa ja ne metsät, joissa tätä ei tapahdu. Kasvuisten metsien kontolle ei voida sysätä muiden metsien epäonnistumisia, jotta päästään parhaaseen kokonaistulokseen.
Ylehän sai juuri langettavan päätöksen hirvistä, joita muka Neuvostoliitto käytti sotaratsuina. Muu hirviuutisointi samaa tasoa.
Ilmeisesti kylvömännyt maistuvat huonosti hirville. Taitaa johtua siitä, että parempaakin on tarjolla. Ellei olisi, alkaisivatko kylvömännytkin kelpaamaan nälkäkuoleman sijasta?
Kyllä se kuusikonkin aukkohakkuun jälkeen maanmuokkaus ainakin lyhyellä tähtäimellä lisää maaperän hiilipäästöjä. Pääosa tiheän kuusikon maaperän hiilestä on karikkeessa, joka lahoaa hitaasti puston ollessa pystyssä. Aukon muokkauksen jälkeen uutta kariketta ei synny ja hiilipäästö lisääntyy, kunnes pintakasvillisuus lisääntyy.
Arvioisin, että pintakasvillisuuden juuriston lisääntyminen alkaa vähitellen lisäämään maaperän hiiltä. Jalostettujen taimien ansiosta aukon hiilensidonta ylittää pian päästöt ja loppupeleissä aukko puineen puiden käyttö huomioiden on hiilensidonnan kannalta parempi kuin hakkaamaton metsä.
Maalaisjärjellä ajatellen maaperän muokkaaminen heikentää pintakasvillisuuden hiilensidontaa, koska osa pintakasvillisuudesta lakastuu. Maan lämpötilan nousu kiihdyttää kuolleen kasvillisuuden lahoamista ja hiilidioksidipäästöjä. Näin ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Ainakin kivennäismaalla muokatun aukon istutetut taimet kasvavat paljon nopeammin kuin muokkaamattomaan maahan istutetut, joten uskoakseni muokattu maa + siinä kasvava puusto sitoo hiiltä paremmin kuin muokkaamaton.
Epävarmuutta tällaisessa tutkimuksessa on melkoisesti. Eipä mm löydy sellaisia koekohteita aukosta päätekypsään metsään, joissa olisi käytetty nykyisiä jalostettuja taimia.