Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jaksollisen kasvatuksen edustajana otan kannattavuuslaskelmissa huomioon myös uudistamiskulut. Eli korkolaskennassa arvokasvun korko = 100*arvokasvu/(myyntitulo – uudistamiskulu).
Toisaalta pyrin maksimoimaan tilani nettotuottoa. Jos rahantarvetta on tutkailen, saako pankista halvempaa rahaa kuin metsästä päätehakkuualoilta. Tein vähän aikaa sitten kaupat n. 90 v männiköstä, kun sen arvokasvu % verot ja uudistuskulut huomioiden oli suunnilleen pankkilainan tasoa. Sijoitan rahat metsätiehen eli takaisin metsään.
Kyllä kaikkien liiketoimien kannattavuutta arvoitaessa on otettava huomioon ko liiketoimen nykyinen markkina-arvo ja tuotto suhteessa markkina-arvoon. Jos vaikka metsän on saanut halvalla, niin kyllähän se lämmittää, mutta nykyhetken kannattavuusarvioon ei sen pitäisi vaikuttaa.
Raivaussahahommia on tosiaan riittänyt. Nyt niitä on lähinnä itse myydyn ainoan aukkohakkuun istutusalan varhausperkauksessa. Joitakin alueita olen hakannut hankintana kuiduksi ja energiapuuksi. Vielä olisi ko. hommaa muutama hehtaari.
Kasvu on huimaa. 10 sitten myin n 5 ha männiköiden ensiharvennukset pystyyn. Nyt näyttävät olevan kiireesti seuraavan harvennuksen tarpeessa.
Vanhemmat tilakaupat ovat ilmeisesti osoittautuneet hyvin kannattaviksi. Tilojen hinnat ovat nyt niin korkeita, että kannattavuuden näkäkulmasta kannattaisi tilat myydä ja sijoittaa esim osakkeisiin. Osakekirjojen plärääminen tuntuu tylsältä. Mieluummin kuuntelee metsän huminaa, vaikka joskus tuntuukin metsässä ährästäminen hullun hommalta, kuten eilen kovassa lumipyryssä selkä märkänä.
Ensi kesänä tulee 20 v metsänomistusta täyteen. Tila oli pääosin nuorta metsää + peltohettoa 8 %. Tilan markkina-arvo on viisinkertaistunut. Lisäksi olen myynyt puuta suunilleen tilan ostohinnan verran. Puumääräkin on tuplaantunut. Verotuksellisesti voittoa on tullut noin 4 vuonna.
Puuston arvokasvu tilan markkina-arvoon verrattuna on noin 3.5 %. Eli markkinahinnalla kannattavuus olisi melko pieni, mutta plussalla.
Puruhampaat ovat ainakin sthilin ketjuissa melko kovia. Hommasin latta timanttiviilan muuhun tarkoitukseen. Sillä puruhamaiden viilaus sujuu myös.
Kannattaa laskeskella vain diselin ja bensavehkeen kustannuseroja. Näitä ovat käyttövoimavero ja polttoainekulujen ero.
Trafin sivuilta laskeskelin, että pösö 3008 suv d 100 g/km päästöillä (paino 2000kg) käyttövoimavero olisi n 400 €/a. Kyllä sen keskikulutuksen pitäisi olla käytännössä korkeintaan 4.5 l/100 km, kun meikäläinen pääsee siihen vanhalla 1.9 tdi sokolootalla.
Jessellähän on kyllä tunnetusti raskas kaasujalka. Sitä suuremmalla syyllä hänelle diesel olisi sopinut paremmin. Mitä raskaampi kaasujalka, sitä enemmän diesel säästää bensaan verrattuna.