Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Mm energiapajun kasvatusta on tukittu. Eipä lyö leiville. Kasvun nopeutuminen (kiertoajan lyheneminen) parantaisi tilannetta. Ei suinkaan kiertoajan pidentäminen.
Tuskin pääpuulajiemme kietoajan pidentämisessä on mitään järkeä. Joissakin tapauksissa voi toimia, jos metsää ei alkujaan ole kasvatettu tasarakenteisena.
Vai pitäisi kiertoaikaa pidentää. Mitä etua siitä olisi? Puun jalostuksella pyritään lyhentämään kiertoaikaa. Kiertoajan pidentäminen ei kuulosta järkevältä.
Tilakoon kasvaessa vakuutuksen järkevyys tulee kyseenalaiseksi. Pinta-alan kasvu hajauttaa riskin. Joku riskien hallinnan asiantuntija kyllä osaisi laskea, mistä tilakoosta lähtien vakuutukset ovat kannattamattomia.
Tuskin metsäfirmat vakuuttavat metsiään.
Uusmetsäläisen puut eivät todennäköisesti olleet istutettuja. Tulos oli kyllä hyvä. Nykyisillä, jalostetuilla taimilla päästään vielä parempaan tulokseen. Jk porukat unohtavat tämän.
Kyllä minulle ainkin on ensiharvennuksesta tullut aina rahaa tilille. Kertaakaan ei ole mennyt maksun puolelle. Antinpojan kannattaisi olla tarkempi ensiharvennuksissaan.
Vai vain jk:lla saavutetaan riittävä laskentakorko. Mikähän se on ja tuottaako myös euroja tilille? Vaatiiko äärettömän pinta-alan, jotta eurojakin karttuu?
Monikaan ei tajua, että sijoittamalla metsänhoitoon 2200 €, verottaja palauttaa siitä 660 € (30 % verokanta). Jos ostat osakkeita, niin verottaja ei palauta mitään. Antinpojankin talouslaskelma on pielessä.
Antinpojan kannattaa ottaa huomioon, että jos sijoittaa metsänuudistamiseen 2200 €, niin verotus huomioiden sijoitus on todellisuudessa 1540€.
Omatoimisella metsänhoidolla ko sijoituskin helposti puolittuu.
Koron vaikutus on melko helppo ottaa huomioon jaksollisessa kasvatuksessa. Itse myyn päätehakkuita, jos on rahantarvetta ja metsässä on raha halvempaa kuin pankissa. Nykykoroilla päätehakkuu käyntiin, jos arvokasvu alittaa 3 % (huom verotus). Toki hoidon tarvekin voi olla syynä.
Jatkuvassa kasvatuksessa koron ja arvokasvun merkityksen pähkäily lienee melko haasteellista. Korkotavoitteen voi jokainen valita mieleisensä. Mutta mikä on jk metsän arvokasvu ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen? Tästä tuskin on selvää tietoa. Jaksollisen kasvatuksen edustajana ei minun onneksi tarvitse sitä pähkäillä.
Taitaa siis metsäni joutua suden suuhun, kun valta vaihtuu. Niin vahvasti sudet ovat vallanneet tämän keskustelun.