Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kaatokiilat mulla on repussa. Niitä tarvitsee harvoin. Kiilaa tarvitsevat puut kaadan sitten, kun reppu on muutoinkin lähellä.
Vänkäri usein riittää. Saa olla tarkkana, ettei huku lumeen. Joskus on näin meinannut käydä. Täytyypä lisätä värikäs narunpätkä.
Mökkitontin puut voisi saada kaupaksi jonkun naapurin puukaupan yhteydessä. Säästöllä ostaa jo melkoisen läjän kuitupuuta ja sopivamman sahan, jos itse haluaa askaroida.
Ms 200 tilhillä minä olen polttopuuni pätkinyt (2 – 3 kiintoa/a).
Onko tarkoitus myös kaataa itse ko puut ja onko kokemusta järeiden puiden kaadosta?
Valtiohan rahoittaa fcs:ää epäsuorasti verotuen kautta. Greanpeacehan (fcs-rahoittava taho) ei ”yleishyödyllisenä” yhdistyksenä maksa veroja.
Näiden yhdistysten verotuet pitäisi perata tiheällä kammalla, vaikka yritystukipuolella ei saatukaan tuloksia. Yhdistys- ja säätiö puolella syntyisi ainakin poliittista viihdettä.
3 % reaalituottohan on kohtuulinen, jos pääomaa on paljon/ha. Jos pääomaa (lähinnä puuta) on hehtaarilla 10000€:n edestä, on tuotto 300/ha/a. Pienemmällä pääomalla reaalituotto% on todennäköisesti suurempi, mutta euroissa vähemmän. Itse arvostan euroja enemmän kuin %.
Lattialämmityksen etuna on se, että pattereiden jäädessä pois asunto on helpompi sisustaa ja siivota.
Jessellä on sähköpatteteista ilmeisesti kokemus tilanteesta, kun patterit on väärin mitoitettu. Pitäisi mitoittaa esim -27C ulkolämpötilan mukaan. Jos mitoitetaan -10 mukaan, niin posottavat täysillä ja sisällä palelee.
Olisikohan kysymys kutenkin LVI – ja sähkömiesten keskinäisestä kinastelusta.
Otetaan yksinkertainen esimerkki eli viinapullo. Sen sisältö on akoholin ja veden seos. Veden molekyylipaino on pienempi kuin alkoholin, mutta ominaispaino suurempi. Laskeutuuko alkoholi pullon pohjalle vai nouseeko pullon yläosaan? Ihmiseen sekoitettuna nousee ylös eli päähän. Havukka-ahon ajattelijalta ehkä löytyisi ratkaisu.
Minulla on käsitys, että alkoholipitoisuus on pullon joka kohdassa sama.
Tolopaisella kaasuseosten teoria hukassa. Kaasujen, myös vesihöyryn molekyylipainolla ei merkitystä esim vesihöyryn liikkeisiin ilmakehässä.
Alleajosuojan tarkoitus on estää ajamisen auton alle lähinnä henkilöautolla. Henkilöauton alle ajaminen toisella autolla on epätodennäköistä. Jessen mainitsemalle alleajosuojalle olisi patempi nimi päälleajosuoja. Pääleajostahan on kysymys. Kun autolla ajetaan jonkun päälle (esim lumipenkka) pääleajosuoja vähentää vaurioita. Alustasuoja on tietysti parempi, vakiintunut termi. Turha ottaa käyttöön uusia termejä.
Jk-metsänhoitoneuvojiksi voisi lisäkouluttaa puutarhureita. Hetähän varakkaat palkkaavat mm puutarhojensa uudistushankkeisiin.
MHY:t ovat yhdistyneet melko isoiksi. Joku neuvojista voisi olla tällainen jk neuvoja. Voisi valvoa myös jk-hakkuita. Tietysti maksua vastaan. Valvonnan hinta/kuutio olisi tietysti korkeahko, kun puuta/ha ei paljoa kerry. Lisäksi erikoiskoulutuksen saaneen palkkio on suurempi kuin normi neuvojan.
Kun jk-metsää hoidetaan oikein, niin muita toimenpiteitä ei tarvita hakkuiden lisäksi. Pelkkä hakkuiden suunnittelu ja valvonta riittäisi. Puutteena on, ettei päteviä jk-neuvojia kouluteta missään. Kysyntä ei ole vielä riittävää koulutuksen aloittamiseksi.
Jk-neuvojan toimeksiantosopimukseen tietysti tulisi klausuuli, ettei neuvoja vastaa mahdollisista metsän kasvutappioista.