Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Markkasen sopimus on viisivuotinen. Ei hänelle kerralla ko summaa makseta. Lisäksi verot, managerin palkkiot ym kulut. Ehkä n 140 miljoonaa tulee käteen. Velkaa tietysti saisi sahan ostoon.
Wolt kauppa oli hyvä. Kerrankin kupattiin rahaa ulkomailta.
Suomesta ei nykyisten siirtolinjojen kautta paljoa voi lisätä sähkön vientiä. Viroon menee melkein se, mitä linja kestää. Ruotsissa tulppana on oma ”ylituotanto”. Ei sitä kautta paljoa sähköä voi viedä.
Kyllä sähkömme on täällä kulutettava. Kun jokin tuote on jonkin aikaa halpaa, niin kyllä sen kulutus alkaa nousta. Olen seurannut Suomen sähkönkulutusta ja näyttää nousun alkaneen. Nousu on kuitenkin hidasta, ellei vedyn tuotantoa ja sen jatkokäyttöä saada nousuun. Muutoin tuuli- ja aurinkosähkön kasvu hiipuu. Vielä radiosta kuulee tiedotuksia isoista maantiekuljetuksista, mutta vähenemään päin ovat.
Vedetään siis henkeä ja keskitytään uusien tuotantopaikkojen kaavoitukseen. Parin vuoden päästä alkaa tapahtua, kun saksalaiset tulevat järkiinsä ja päättävät siirtää sähkösyöppöä teollisuuttaan tänne.
Metsä sitoo verraten huonosti aurinkoenergiaa. Aurinkopanelit ainakin 10 kertaa tehokkaammat ja tuulimyllyt 100. Perusongelma on, että on erilliset tavoitteet maankäyttösektorille ja muille päästöille. Esim, jos tuulimyllyjen sähköllä tehdään vetyä ja edelleen savupiippujen hiilidioksidista metanolia, niin maankäyttösektorin hiilinielu lisääntyy esim 1 yksikön, mutta muiden sektoreiden päästöt vähenevät reippaasti enemmän. Tästä kuitenkin kai aiotaan rangaista. Järjen käyttöä koitetaan hillitä.
Mitäs köytyneet kunnat ja maanomistajat tuulipuistojen kaavoituksessa menettävät? Siirtolinjojen maanomistajat ehkä ainoat, jotka jotakin menettävät, ainakin vielä, ennen lakimuutosta. Rahnaahan kuntaan tulee.
Carunan korvausvaatimus 2miljadia voi kohta mennä maksuun. Siitä kiitos Kataiselle ja Haavistolle.
Vai on AR:n mukaan kiviilisähkö halpaa. Mistähän tällainen tieto on peräisin?
Tehdäänpä pieni laskelma. Kivihiilessä on energiaa n. 6.7 MWh/tn. Hiilidiosidipäästö on n 4tn/tn. Päästön hinta on n 100€/tn. Eli 100 % hyötysuhteella päästömaksu on 60€/MWh (vastapaine voimalla lähes sama, arviolta 65€/MWh).
Laudevoimalla päästömaksu on n 150€/sähköMWh. Eli jo pelkkä päästömaksu on tehnyt kiiviilisähköstä kannattamattoman. Muut kulut siihen päälle.
Kiviilivoimalan kannattava toiminta vaatii melko pitkän vuotuisen käyttöajan, eikä se ole nykyisillä sähkön hinnoilla järkevää.
En kyllä ymmärrä, miten tuulisähkö on nostanut sähkön hinnan tuplaksi. Jos kokeillaan, mitä tapahtuu, jos tuulimyllyt pysäytetään, niin olen varma, että silloin sähkön hinta vasta nouseekin. Kovilla pakkasillahan tuosta saa käsityksen.
Perussyy sähkön korkeaan hintaan on hiilen päästömaksu, joka on tehnyt hiililauhdevoimasta kallista. Myös Venäjän (1000 MW) tuonnin loppuminen on nostanut hintaa. Maakaasunkin käyttö sähkön tuotantoon on tosi kallista.
Nautitaan nyt halvasta (tuuli)pörssisähköstä. Mulla sähköön menee näillä keleillä alle 10€/kk + siirto. Kaukolämpö puulla.
Tarkoittaako Nostokoukku teräksen vai sähkön kuluttajahintaa? VTT:n selvityksen mukaan vetypelkistetty teräs on 20% kalliimpaa kuin normiteräs.
Sähkö taas myydään markkinahintaan. Tuskin teollisuus pystyy ostamaan sähköä markkinoilta murto-osalla kuluttajien hinnasta. Vetypelkistys tietysti vaatii rinnalleen reilusti yritysten omaa tuotantoa (merituulivoimaloita).
Dragin ehdotus EU:n investointirahastosta voisi saada kannatusta Suomessa, jos sen osarahoituksella vauhditettaisiin vetypelkistetyn teräksen tuotantoa Suomessa ja Ruosissa. Mukana tietysti merituulipuistot ja isot sähkölinjat Suomen ja Ruotsin välille.
Odotellaan nyt vielä pari vuotta SSAB:n kokemuksia Ruotsin vetypelkistyksestä.
Jotain tarttis kuitenkin tehdä. Viime vuonnakin Suomen sähkönkulutus hieman laski, mikä osoittaa, että hissukseen vain näperrellään. Jotakin merkittävää pitäisi saada aikaan. Muuten ei tästä suosta nousta.
Yksityinen yhtiöhän SSAB on. Mielessäni oli, että Saksan teräsyhtiöiden ja SSAB:n voisi kannattaa yhdistyä ja saada näin leveämmät hartiat hiilivapaan teräksen tuotantoon. Näin myös markkinakanavat Saksaan olisivat kunnossa. Hiilivapaan teräksen tuotanto vaatii niin paljon tuulisähköä, että sähkön siirtokapasiteettia Suomen ja Ruotsin välillä pitää moninkertaistaa. Teräksen ostajiakin pitää saada sitoutettua hommaan, muuten menee räpeltämiseksi.
En usko, että vedyn rahtaaminen Saksaan tulee suuremmin toteutumaan. Vetyähän pitää tuottaa silloin, kun sähkö on halpaa. Käytön pitäisi olla tasaisempaa, joten paineistettuja, isoja välisäiliöitä tarvittaisiin Saksaan menevään putkistoon. Järkevämpää on pystyttää tänne vetyä käyttävää teollisuutta. Esim aiemmin esittämäni Raahen terästehdas myydään saksalaisille ja terästä sitten viedään Saksaan. Vedyn tuotanto terästehtaan kylkeen tasaussäiliöineen. Ympäristölupakin heltiäisi helpommin kuin Inkoon norjalaisten projektiin. Tuskin ilmenisi paikallistakaan vastustusta.
Saksa on tehnyt strategisen virheen luopumalla ydinvoimasta ja hirttäytymällä Venäjän kaasun varaan. Suomen ei pidä ryhtyä Saksan pelastamiseen. Fortumin jo kuppasivat ja aiemmin Soneran. Suomen pitää pohtia tarkasti omaa strategiaansa, eikä alistua pelkän bulkkiraaka-aineen toimittajaksi.