Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tukipolitiikka on taitolaji. Ei pidä tarkastella pelkästään tuloja (veroja) ja menoja (tuet). Myös niiden mahdolliset synergiavaikutukset on otettava huomioon.
Yksinkertainen esim vaikka karjataloudesta. Ajatellaan Valtion omistavan suuren maitotilan. Budjetissa on eri momenteilla tulot ja menot. Yksinkertainen tapa säästää on vähentää karjan ruokintaa. No hyvä leikkaus onnistui, mutta myöhemmin huomataan, että myös tulot pienenivät. Voi voi.
Tämä hevosurheilun tuen kritisointi on myös huvittavaa. Jokunen vuosi sitten ei tukea tarvittu, kun ”tuki” tuli toto pelien tuotosta. Nyt toto tuotot menee valtion kassaan ja osa tuotoista palautuu ravitoimintaan. Kauheaa tämmöinen yritystuki. Hyi hyi.
Yleensä ottaen jos jollekin tuotteelle on kovasti kusyntää, niin kyllä niitä melko pian aletaan tuottaa. Näistä metsäteollisuuden uusista tuotteista on puhuttu pitkään ja joitakin on koetuotannossa. Esim nanosellu on ollut esillä jo ainakin 10 v. Hidasta tuntuu olevan markkinoiden kasvu.
Jos jonkin puupojaisen volyymituotteen kysyntä nousee nopeasti, niin se näkyy melko pian myös puun hinnassa. Nyt tällainen tuote on energiahake. Innovaatiomielessä on metsätuotteista vähiten kehitetty, mutta niin vain on nostanut puun hintaa mukavasti. Kannattaisikohan keskittyä huipputuotteiden lisäksi kehittämään myös matalan kehityspanoksen volyymituotteita.
Suomen talousongelmat alkoivat 2008 pankkikriisin aikaan, jolloin myös Nokian myönteinen vaikutus Suomen talouteen lopahti.
Vuoden 2008 jälkeen kansantuotteemme ei ole kasvanut. Koska kansantuotteemme ei ole kasvanut, on ns hyvinvointivaltiota ja sen kustannustasoa pidetty yllä velkarahalla. Eli, kun vienti ei ole vetänyt, niin vajaus on paikattu velalla ja aiemmin plussalla ollut positiivinen vaihtotaseemme on romahtanut reilusti pakkaselle.
Velkarahan pumppaamisella kansantalouteen kutsutaan elvytykseksi. Vuoden 2008 jälkeinen kehitys (100 miljardia) todistaa muuta. Velkarahan pumppaus vain pitää yllä kilpailukyvyn kannalta korkeaa kustannustasoa ja lopulta vain haittaa pärjäämistä kilpailuilla markkinoilla.
Edessä on kivulias kehitys. Veroja kiristämällä ei tilannetta voi merkittävästi parantaa. Jotakin kuitenkin. Oppia voitasiin ottaa ns mielikuvamarkkinoinnista. Monet tuetteethan myydään mielikuvien avulla, ei todelliseen tarpeeseen. Esim suurituloisten solidaarisuusveron voisi palauttaa ennalleen, olutveron alennus perua ja työttömyyskorvaksen suojaosuuden poisto perua. Pieniä asoita, joilla voitaisiin parantaa ihmisten mielialoja. Ehkä myös toimeliaisuutta työrintamalla.
Ei myllyjen kotimaisuudella ole juurikaan merkitystä. Pääasia on mikä on tuotteen kotimaisuusaste. Tuulisähköllä lienee lähes 100 %. Aivan 100 ei ole mahdollista mm huollosta johtuen. Minkä muun teollisen toiminnan on läheskään sama? Ehkä sahat.
Voisiko Metka-hakemuksia suoltaa jollakin tekoälysovellutuksella? Voisi itse keskittyä olennaiseen.
Onhan se hyvä, että Reima tunnustaa yli 65 vuotiaiden fyysisen suorittamisen olevan ylivoimaista. Nuoremmillahan kunto on usein heikko. Itsellä tänä vuonna 75 tulee täyteen. Hankintakuitua tein 70 kiintoa talvella. Raivaushommiin seuraavaksi.
Suomessahan länsituulet ovat vallitsevia. Suomi voisi ottaa hajuaseen myös käyttöön. Venäjä siinä häviäisi. Torstainen ruokavalio pitäisi sijoittaa siihen viikonpäivään, kun tuulee lännestä. Sianlihaa runsaasti keitokseen, niin syntyy rajan taakse leveä muutohaluisista vapaa vyöhyke. Ko päiviksi voisi raja-asematkin avata.
Jos AKT:n lakko jatkuu Vapun yli, niin kohta on Alkossa hiljaista, mutta Tallinnan laivoilla ruuhkaa. Varatkaa Vappumatkanne Viroon pikaisesti.
Verottajan onni olisi ollut minun eläkevakuutus. Vakuutuksen maksuvaihessa verottaja olisi hieman menettänyt. Nyt eläkkeen raippaveron muodossa valtio ottaisi omansa reilusti takaisin. Noin puolet menisi ko tulosta veroihin.
Nikkelin tuonnin vaihtoehto voi olla sisääntyvä nuorten miesten tuonti. Seurataan tilannetta. Hiljaistahan on jälkimmäisten tuonti nyt