Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä eurooppalaisiakin autoja koitetaan ostaa suoraan alta. Minulta yritettiin kerran ostaa 850 Fiat erään kaupan parkkipaikalla varaosiksi. Meinasin suuttua, mutta kysyjä oli paljon minua isompi. Oli tykästynyt ko automerkkiin, kun siinä oli penkin ja katon väli sopivan pitkä isolle miehelle.
Otin kuitenkin hänen puhelinnumeronsa. Jonkin ajan kuluttua liikennevaloissa nuri mies rysäytti äitinsä bemarilla autoni perään. Bemarin nokka meni ihan kurttuun, mutta Fiat oli vielä ajokuntoinen. Pankkiautomaatilta bemarikuski haki korvauksen.
Katsastus odotti parinviikon päästä. En viitsinyt enää puolipohjata Fiattiani, joten soitin autosta kiinnostuneelle ja myin sen hänelle varaosiksi.
Puun merkitystä hiilivarastona ylikorostetaan. Päähuomio tulee kiinnittää hiilen sidontaan eli hiilivaraston kasvunopeuteen. Vanhojen metsien suojelu on huono vaihtoehto hiilen sidonnan kannalta.
Paras puustoon perustuva hiilivarasto olisi lehtikuusimetsikkö. Kasvaa pitkään tehokkaasti ja hehtaarille tulee puuta jopa 1000m3.
Korkolaskelmaani valotin jo hieman aiemmin tässä ketjussa. Tulee siitä ajatuksesta, että vanhojen metsien hakkuita rajoitettaisiin hiilen sidonnan takia. Esimerkkinä vanha kuusikko, jossa pääomaa on kiinni 25000€/ha ja kasvu 6.5 m3/ha/a. Valtio lunastaa sen lainarahalla, josta korko on 1000€/a. Eli pelkkä korko n 150€/m3/a.
Vanhoilla männyillä kasvu on vielä heikompaa kun kuusella, joten vanhojen männiköiden valjastaminen hiilinieluiksi on vielä järjettömänpää kuin kuusikoiden.
Ei pelkkä päästöoikeuden hinta suhteessa puun hintaan ole riittävä kriteeri, kun arvioidaan hiilen sidonnan järkevyyttä/taloudellisuutta puuston kasvuun/ha. Kuten edellä totesin, vanhan puustoisen metsään rauhoitus hakkuilta aiheuttaa jo pelkästään n 150€ korkokulut/a/kasvava m3, eli/tn hiilidioksidia.
On myös otettava huomioon puunjalostuksen koko arvoketju. Jotta hiilen sidonta metsiin nykyisillä metsän hoitotavoilla kasvaisi nykyistä enemmän. Ainoa toimiva keino vähentää hakkuita olisi tällöin rajoittaa puunjalostusta. Tämä tulee järkyttävän kalliiksi. Varovaisesti arvioiden kustannus olisi n 500 €/ tn hiilidioiksidia. Lisäksi on huomattava, että, jos puun käyttöä rajoitetaan voimakkaasti, myös metsien hoito ja vähitellen myös kasvu alkaa hiipumaan. 50 v/n kuluttua puusto kasvu palaa 1950-luvun tasolle.
Suomen kuralla oleva talous ei em rajoituksia kestä. Ainoa järkevä tapa on lisätä puuston kasvua reippaasti, mikä on mahdollista tehostamalla metsiemme hoitoa.
On hyvä, että valtio pyrkii laittamaan maan taloutta kuntoon. Monen elämä muuttuu niukemmaksi. Pientä esimakua tämä kuitenkin on, jos puunjalostus laitoksia (huom suurin kotimaisuusaste ko tuotteissa) aletaan sulkemaan metsien puunkäytön rajoittamiseksi.
Terve kuusikko kasvaa sumen valtapuulajeista parhaiten vielä vanhanakin. Riskit (kirjanpainajat) ovat tietysti suuret.
Tarkoitatko Anneli todella, että valtion kannattaisi hiilnielujen nopean lisäämisen takia panostaa runsaasti etelän runsaspuustoisten vanhojen metsien suojeluun.
Mielestäni siinä ei ole mitään järkeä. Otetaan esimerkki 125 vanhasta kuusikosta (kuusi kasvaa parhaiten vielä vanhanakin, kasvu 6.6 m3/ha/a). Kuutioita 300, jonka hakkuuarvo on nykyhinnoilla 25000 €/ha. Valtio lunastaa ko metsän ja maksaa siitä korkoa 1000€/a eli n 150€/kasvava m3. Ei tähän rahat riitä millään.
Hiilinielujen kannalta vanhojen metsien suojelu on järjetöntä. Monimuotoisuuden kannalta kannattaa harkita.
Näin maalaisjärjellä ajatellen ennenkaikkea hiilinielusta on pidettävä huolta. Jos nielu toimii hyvin, niin varastokin voi hyvin.
Ehdin sopivasti tekemään puukaupat ( mm 200 m ranta-aluetta). Lähes kokonaan kuusikon päätehakkuuta 1500 m3. Kirjanpainajariskien ja monimuotoisuusasetuksen uutisointi painaa kohta kuusitukin hinnan laskuun.
Huomasitteko Kotiahon haastattelun uutisissa tänään asian tiimoilta? Taustana oli rehevä tuloksslajikasvusto, eli luppiinit. Ei Kotiaho mitenkään viitannut taustamaiseman ennallistamisen kiireellisyyteen.
Tolopaisen korostunut kiinnostus vessatoimintoihin viittaa siihen, että hän on siirtynyt ihmisen nautintojen viimeiseen vaiheeseen.