Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Eipä minunkaan elämään oikeastaan mitkään hallitukset n 50 vuoteen ole vaikuttaneet. 50 v sitten energiagriisi ja valtiovalta saattoi vaikuttaa työurani valintaan positiivisesti. Nykyinen ei ole mitenkään. Eläkeläisverotuksen kiristäminenkin meni minulta sivu suun. Sotesotku ei vaikuta, kun ole terve kuin pukki.
Mielenkiintoista on kuitenkin seurata nykyhallituksen toilailua ja opposition reagointia. Metsänomistajat saavat nukkua nykyhallituksen aikana rauhassa persujen ansiosta. Seuraavassa sitten Kepun.
Visa on oikeilla jäljillä. On ihmisiä, jotka lähes sairaalloisesti minimoimat menonsa. Elävät vaatimattomasti, vaikka tulojen puolesta ei olisi tarpeen. Ehkä nämä jk-ihmiset ovat näitä em ihmisiä.
Itsekin kyllä elän tuloihini nähden vaatimattomasti, mutta kannatan jaksollista kasvatusta. Motokin on naapuripaltalla juuri töissä ja siirtyy sieltä kohta minun palstalle. Kuusikoita 3.5 ha aukoksi. Pieni ongelma on puunmyyntitulot – mitähän niillä tekisin?
Vai on Sokolootissa huonot akut. Mun skodan akulle tulee ensi kuussa ikää 9 v, eikä ole ollut mitään ongelmia. Ehkä diesel autoissa on paremmat akut.
Tsaari oli kaukaa viisas. Jos suomalaiset olisivat saaneet muuttaa Ukrainaan, Putin olisi nyt pulassa. Voi olla ettei Ukrainan sota olisi alkanutkaan. Ehkä Neuvostoliittokin olisi jäänyt syntymättä.
Jos Ukrainan ja Venäjän välillä sovitaan rauha ja Venäjän nykyjohto tai sen tapainen jatkaa, niin Ukrainan jälleenrakennus on vähäistä. Asuntoja ja infraa voidaan länsituella rakentaa, mutta teollisuuteen ei yksityistä rahaa saada merkittävästi. Kuka hullu sijoittaisi rahojaan ko tilanteessa Ukrainaan tai Venäjälle. Ukraina ja Venäjä taantuvat ko tilanteessa vähitellen. Ehkä Ukrainan läntiosaan syntyy länsivetoista alihankinta/kokoonpanoteollisuutta, jonka pystytys ei vaadi suuria investointeja ja tuotantovälineet on helppo viedä pois. Venäjälle ei sitäkään. Venäjä vajoaa entistä enemmän raaka-ainetoimittajaksi.
Vielä lisäys edelliseen. Jos joutuu ajelemaan jyrkkämäkisillä teillä, nelivedolla ei ylämäkiin tule siinä määrin vaurioita, kuin ruopivalla etuvedolla.
Auton vaihtoa tässä myös tuumailen. Nyt diesel farkku sokoloota 4-vedolla + huonon tien paketti. Tavara tila riittävä ja siinä kuljetan mm polkupyörää ja raivaussahaa. Viimeksi huoltoon viedessä kätevä, voi pyörällä asioille tai kotiin huollon ajaksi.
N 150 tkm olen nykyisellä ajellut. Kulut n 28 c/km pääomakuluineen ja arvonalentumisineen. Ei paha. Samanlaista, uudempaa olen tutkaillut. Ehkä pitää ostaa skoda scout. Sähköautolla ei kannata huonoille teille mennä.
On huomattava, että huonoilla, mäkisillä teillä, joissa on karkeaa mursketta nelivedolla ei juurikaan renkaat puhkea. Etuvetoja käyttävillä naapureilla puhkeaa renkaita jatkuvasti. Mulla ja nelivetoautolla ajelevalla naapurilla ei yhtään rengasvauriota ainakaan viiteen vuoteen.
Maksaako joku jotakin metsien hiilivarastosta ja otetaako se jotenkin huomioon, kun hiilen sidonnan kuluja tms jyvitetään jotenkin eri maille? Tietääkseni ei. Eli metsien hiilivarasto-ominaisuuksilla ei liene merkitystä. Kannattaa keskittyä hiilen sidontaan (hiilivaraston muutoksiin) ja sen optimointiin. Siinä ehkä eurojakin taitaa liikkua jossain vaiheessa taskusta toiseen.
Mitenkähän tuo Metka-tuki suhtautuu tähän monimuotoisuuteen. Olen raivailemassa vanhaan kuusikon aukkoon n 13v sitten istutettua kuusentaimikkoa. Aukkohakkuun jälkeen alueelle ovat runsastuneet mm koiranheisi ja paatsama. Eivät haittaa kuusien kasvua, mutta runkolukua niissä on paljon. Pitääkö kaataa raskaalla kädellä.
Ko alueen monimuotoisuus minusta nyt parempi kuin ennen hakkuita. Mm metsäruusu ja näsiä on selvästi elpynyt.
Suomen metsät ovat yhtäaikaa sekä hiilinielu että hiilivarasto. Tärkeintä on se, miten varasto ja sen elinvoimaisuus kehittyy.
Vanhan metsän elinvoimaisuus hiipuu, eli kykyä sitoa hiiltä. Vanhaa hiiltä siinä on ehkä runsaasti. Ko metsän puut ovat todennäköisesti kuitenkin hiilen sidonnan kannalta perimältään huonompia kuin nykyisten nuorempien metsien puut. Valistunut arvaus on, että verraten nuorissa metsissä/ha on nykyään enemmän puuta (hiiltä) kuin vahoissa metsissä ja lisäksi hiilen sidontakin on tapissa.
Hiilen sidonnan ja varaston kannalta olisi parempi, että metsiä uudistetaan vahemmasta päästä. Teollisuus kuitenkin rouskuttaa puuta omaan tahtiinsa. Nuorehkot metsät ovat paras hiilinielu ja – varasto. Nopeasti kasvavat lehtipuutkin voisivat olla hyvä vaihtoehto vanhoille kuusikoille.