En usko, että vedyn rahtaaminen Saksaan tulee suuremmin toteutumaan. Vetyähän pitää tuottaa silloin, kun sähkö on halpaa. Käytön pitäisi olla tasaisempaa, joten paineistettuja, isoja välisäiliöitä tarvittaisiin Saksaan menevään putkistoon. Järkevämpää on pystyttää tänne vetyä käyttävää teollisuutta. Esim aiemmin esittämäni Raahen terästehdas myydään saksalaisille ja terästä sitten viedään Saksaan. Vedyn tuotanto terästehtaan kylkeen tasaussäiliöineen. Ympäristölupakin heltiäisi helpommin kuin Inkoon norjalaisten projektiin. Tuskin ilmenisi paikallistakaan vastustusta.

Saksa on tehnyt strategisen virheen luopumalla ydinvoimasta ja hirttäytymällä Venäjän kaasun varaan. Suomen ei pidä ryhtyä Saksan pelastamiseen. Fortumin jo kuppasivat ja aiemmin Soneran. Suomen pitää pohtia tarkasti omaa strategiaansa, eikä alistua pelkän bulkkiraaka-aineen toimittajaksi.

Jotkut tahot painottavat, että kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi pitäisi nopeasti vähentää metsien hakkuita, vaikka myöhemmin vastaavasti metsien hiilensidonta hidastuisikin.

Pitkässä juoksussa olisi tietysti parempi uudistaa vanhempia metsiä ja istuttaa niihin nopeammin kasvavia jalostettuja taimia. Suomen talouskin mataa. Eräs konsti olisi tehostaa metsien kasvua ja näin puunjalostustuotteiden vientiä. Vin-Vin tilanne vientiä ja hiilensidontaa lisää.

Katsoin em a-studioo vanhoista metsistä. Jenni Pitkon mukaan pitäisi suojella tiukasti 10 % (toteutuu jo) ja löyhemmin 30 %. Mielestäni EU:n kaavailu on yhteensä 30 % eikä 40 %.

EU:n tavoite kai kattaa koko EU:n, joten ne, joilla on metsää ja sopivia vesialueita ym pitää suojella keskimääräistä enemmän. Eli Pitkon esitys 10+30% voi olla jotain EU:n sisäpiiritietoa.

Tieoikeudessahan on tie jo muutettu 12 m levyiseksi. Mikä on ongelma?

Yritin käydä syyskuun alkupuolella palstallani puolukassa. Hirvikärpäsiä oli ennennäkemättömän paljon. Pakko oli lopettaa heti alkuunsa. Lähdin raivuulle kilometrin päähän. Pari kärpästä havaisin. Nyt ei yhtään. Hyttysiä sentään muutama.