Ajokortti pitäisi uusia ja sen takia käydä lääkärissä. Kävin eilen aamulla  terveyskeskuksessa hammashoitajalla. Ajattelin samalla tilata lääkärintarkastusajan terveyskeskuksen tiskiltä, kun puhelimitse se on hankalaa (takaisinsoitto ei kuulu sahahommissa). Tiskin takana oli virkalija joutilaana, mutta hän ei voinut aikaa varata. Sopiva henkilö olisi tullut paikalle viereiselle paikalle puolen tunnin päästä. En jäänyt odottamaan. Sinne yksi virkailija jäi pyörittämään peukaloitaan. Siis rahaa on.

Kuntapuolella ihmetyttää johtajien palkat. Puolet alaisista lähti hyvinvointialueille, mutta kuntajohtajien palkat vain nousee. Omituista – työ vähenee ja palkka nousee. Rahaa siis on.

Kouluissakin opetusryhmät (n 20) ovat niin suuria, että opettaja uupuvat. Yhteiskoulussa 1960 -luvulla mun luokalla oli 44 oppilasta. Hyvin pärjättiin koulussa ja myöhemmin työurilla. Ehkä taustalla vaikutti kotikasvatus. Myös maalaiskylien yhteisöllisyys oli toista luokkaa kuin nykyään suuremmissa taajamissa.

Pitäisi hieman selkeyttää, mikälaatuisia tukia yhteiskunta tarjoaa.

Osaa näistä tuista voidaan pitää investointeina, jotka tuottavat jossakin vaiheessa satsauksen takaisin korkojen kera ja pitävät yllä yhteiskunnan jatkuvuutta pitkällä tähtäimellä. Tällaisiksi, suoraan kansalaisille kohdistuviksi tuiksi laskisin mm lapsilisät, koulutuksen, päivähoidon ja terveydenhuollon. Myös sosiaalipalvelut suurimmalta osin. Kemera/Metkakin kuulunee tähän kategoriaan.

Itse em tuista olen saanut lapsilisät, koulutukseen osan (vähän, 1970-luvulla lähes olematonta) ja hieman terveyteen (vähän, kun olen terve). Hieman Kemeraa ( n 1000€).

Vanhempien taloudellinen tuki oli olematon (lukion maksutkin hoidin kesäansioilla). Eli kyllä yhteiskunta on ainakin minun osalta saanut panoksensa moninkertaisena takaisin. Ehkä asia kääntyy toisin päin, jos elän vielä pitkään, saanhan valtiolta hyvän eläkkeen.

Metsätöitä on kuitenkin tehtävä. Osa ko töiden tuloksista hyödyttää myös yhteiskuntaa. Olisi hyvä, jos hyväkuntoiset eläkeläiset ja työttömät tekisivät jotain järkevää joutenolon täytteeksi.

Millaista poliittista keskustelua käydään metsien ja rakennusten hiilivarastoista?

Nykyhallitus (persut) ei metsien hiilivarastoista tee metsänomistajia rasittavia päätöksiä. Ei myöskään seuraava (Kepu).

Mitä tulee rakennusten hiilivarastoihin, niin ei liene merkitystä, onko puu jatkuvan vai jaksollisen kasvatuksen metsistä.

Rakennusten toimimista hiilivarastoina ylikorostetaan. Ennen hirsitalot kestivät pitkään. Nykyrakennukset puretaan melko pian. Betonin korvaamisessa puulla on merkitystä, mutta eiköhän muutamassa kymmenessä vuodessa mahdollinen puurakentamisen lisääntyminen saavuta tasapainotilan, jolloin ko hiilivarastosta poistuu vanhaa hiiltä yhtä paljon kuin uutta hiiltä tulee tilalle.

Parempi olisi keskittyä elävän puuston kasvun lisäämiseen. Elinvoimainen, tehokkaasti kasvava puusto on paras hiilivarasto.

Kesätöissä olin koulaisporukassa metsänraivulla vesureilla. Nokkamiehenä oli vanhempi metsuri. Kahden pojan reitillä pörräsi ampiaisia. Nokkamies sanoi, etteivät ampiaiset pistä, jos niihin ei katso. Pojat uskoivat ja muutaman piston saivat.