Käyttäjän M83- kirjoittamat vastaukset
-
<p>Metsäkupsa, onko tuo ”yleisesti vallitseva” hintataso Etelä-Savossa, eli siis kuidun kanssa samalla tasolla tai jopa parempi? Ja minkälainen eräkoko kyseessä ja oliko kaupassa jotain muitakin lajeja mukana?</p><p>Jos haluat paljastaa ostajan (ellet nimeltä, niin oliko joku isoista, tai paikallinen lämmöntuottaja tai yksityinen ostaja tms), niin auttaisi, jotta osaisi tarjota itse oikeaan paikkaan…</p>
Täällä vähän sama tilanne kuin jpjulku:lla. Onko tosiaan niin, että kemeran voisi hakea uudelleen sellaisille kuvioille, jotka olleet aiemmalla tukihakemuksella, mutta ei toteutuneet siinä hankkeessa? Pinta-ala ei ole ongelma, menee yli 2 ha.
On lannoitettu kolmoskehitysluokan OMT-kuusikoita ja vaikutus näkyy selkeästi myös siellä (kasvunlisäys on osittain arvaus, mutta 2-4 m3/vuosi/ha), tosin oma havainto, että MT:llä vaikuttaisi vielä enemmän ainakin suhteellisesti. Levitykset tehty itse keskipakolevittimellä ja OMT:t aina Metsän NP:llä. Nyt kesällä ajattelin ottaa pelkkää typpeä karummille kankaille
Jossain ohjeessa luki, että jos kasvu ylittää 12 mottia vuodessa, ei kannattaisi enää lannoittaa. Oman kokemuksen mukaan tuollaset hoidetut ja varttuneet OMT-kuusikot (entisiä lepikoita ja haka-/laidunmaita) kasvavat kyllä parhaassa iässä ilman lannoitustakin sen 15-25 mottia vuodessa täällä suunnalla, mutta apulantabuustia löytyy vielä vähän tuonkin päälle. Samalla tulee boorin puute kuntoon. Sijainti Parikkala.
Niin, tuo 700 runkoa hehtaarille ei sovi keskinkertaisen tai tyypilliseen suomalaiseen tapaan hieman huolimattomasti hoidetun talousmetsän ensiharvennukseen, jossa puun rinnankorkeusläpimitta senttimetreissä on sama tai pienempi kuin puun pituus metreissä. Silloin ne puut kyllä kaatuvat myrskyssä, jos harvennus on voimakas. Jos taas metsä on hoidettu hyvin taimikosta alkaen, pieni myrsky ei välttämättä paljoa puita kaada. Jos trombi sattuu kohdalla, niin sitten kaatuu, teki mitä tahansa.
Ja ennen aikaan olisi jo käyty mittaamaan, ollaanko pohjapinta-alan puoleen lakirajalla, jos 14 cm läpimittainen puusto olisi hakattu 700 runkoon. Nyt tuo suorittavan esimerkki oli jonkin verran järeämpää puustoa.
Minulla on kokemusta noista OMT -kuusikoista täältä Järvi-Suomesta ja ne kyllä sietävät voimakastakin ensiharvennusta jos se tehdään alaharvennuksena ja samalla tietysti huonolaatuiset pois. Suorittava teki siis juuri oikeanlaisen harvennuksen, eikä siinä hehtaarikasvukaan notkahda kuin ehkä yhdeksi tai kahdeksi kesäksi.
15 vuoden kuluttua toinen harvennus jolloin runkoluvuksi noin 450 r/ha. Poistuma tällöin 250 r/ha x 0,35 m3/r eli vajaa 100 mottia/ha ja toisen harvennuksen jälkeen vielä lannoitus. Päätehakkuussa päästään helposti yli motin keskijäreyteen eli 500 – 600 mottiin hehtaarilta. Enemmänkin kasvaisi, mutta silloin tyvet menevät ylijäreiksi motolle, varsinkin jos lannoittaa.
Metsää, joka on hoidettu taimikosta alkaen pitää harventaa reilusti myös kasvatusmetsänä. Hoidettu metsä kestää myös tuulta ja tykkylunta paremmin kuin riukuuntuneet metsät
Hankintahakkuita täälläkin aloitellaan, kunhan vaan saataisiin metsät vähän kantavimmiksi. Osa itse tehden, osa pitäisi teettää urakoitsijalla. Itä-Suomessa firmoilla tuntuu olevan hyvä pystyvaranto.
Miltä teidän osalta näyttää hankintahinnoittelu? Täällä väläyteltiin 28 – 29 €/m3 mäntykuidulle.
Lisäksi pitäisi siis saada koneketju hommiin ensiharvennukselle. Missä suuruusluokassa nykyään pyörii raivatun ensiharvennusleimikon hakkuu- ja ajotaksat? Ajomatka lyhyt (osa tien varressa, osa 300 – 400 m).