Käyttäjän Luca kirjoittamat vastaukset
-
Ketjun alussa olleelle Timpan kommentille lainauksen pätkä eräästä artikkelista ”Vuonna 1900 valtionmetsäkomitea totesi mietinnössään, että metsän paljastaminen aukeaksi ei tule valtion metsissä kysymykseen, ja varovainen poiminta ja siemenpuuhakkuu säilyi hyvän metsänhoidon mallina aina 1910-luvulle. 1920-luvulta lähtien valtion ja muiden suurten metsänomistajien metsiä alettiin käsitellä pääosin siemenpuuhakkuin.Vuoden 1928 yksityismetsälaki edellytti metsänkäsittelyä, jossa luontainen uudistuminen ei vaarannu. Lain mukaan avohakkuu ja sitä seuraava metsänviljely tuli kyseeseen vain poikkeustapauksissa metsänhoitolautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti.”
Metsänomistajan oikeusturva ei tällaisissa tapauksissa ole millään mallilla, motokuski on se jonka täytyy ymmärtää mitä tekee. Pitää ymmärtää yleisellä tasolla että metsänomistajalla on oikeus vaatia jatkuvan kasvatuksen hakkuu metsäänsä sitä halutessaan, tässä tapauksessa asia etenikin mutta viimeinen lenkki ei tiennyt mitä jatkuvakasvatus tarkoittaa ja hakkasi pöljyyksissään pilalle. Tämä ei voi olla totta enää tässä vaiheessa kun laki muuttui jo 2014
Onko tämä jonkinlainen velvollisuus pitää yllä nekatiivisuutta jatkuvaan kasvatukseen, ei sellaista keskustelun avausta ole ettei jotain vääntöä olisi. Tietysti ymmärrettävää ja inhimillistä jos oma etu tarvitsee avohakkuuta tai sen kautta tulevaa viljelyketjua
Sen kumpi menetelmä on parempi tietää vaan sellainen netsänomistaja joka niitä oikeasti tekee, mututieto jota pääosin näilläkin palstoilla sumeilematta viljellään ei pitkälle kanna. Myös se että miten määritellään paremmuus ratkaisee paljon.
Jo ammoisista tervanpolttoajoista lähtien Suomalaisen metsänomistajan rooli on ollut palvella teollisuutta. Eipä olisi Englannin, Hollannin, Ruotsin tai Ranskan laivastot pysyneet pinnalla ilman Suomalaista tervaa ja pikeä. Tuskinpa siitäkään kaupasta jäi mirään jälkipolville mainittavaa, voiton kääri Tukholman kauppiaat. Mikä se on tähän päivään muuttunut, metsäteollisuuden omistus valtaosin ulkomailla, mm ST maksaa veronsa Ruotsiin, ei latiakaan Suomeen. Me ollaan läpi historian hyväuskoista ja höplästä vedettäviä, teollisuus määrää kaikki ja on maksavinaan jotain, eihän puun realihinta ole noussut moneen kymmeneen vuoteen, päinvastoin. Ei kannata myöskään pitää älämölöä esim jatkuvasta kasvatuksesta, sehän on laillinen menetelmä yksi muiden joukossa ja on vapaus jokaisen sitä harjoittaa
En perustele, me kaikki saamme lukea joka päivä asioita ja me kuulemme niitä tiedotusvälineistä, metsien käyttö on hillitöntä koska se tuhoaa monimuotoisuutta ja yhä uusia lajeja siirtyy uhanalaisiksi. Meidän elintasoon on metsillä ollut suuri merkitys ja hyvä niin mutta hinta kova hinta siitä pitää maksaa.
Ei kai sillä FSC: ä kokonaisuuteen nähden ole mitään merkitystä, metsien käsittely tuhoaa monimuotousuutta kovaa vauhtia ja suojelun pinta- ala ei riitä,tuskin riittäis vaikka kaikki vanhat metsät suojeltaisiin. Tässähän sitä mennään aukoiksi metsänsä hakanneessa Suomessa.
Kiitos vinkistä Anneli, kuuntelin Pertti Savolaista ja on mies paikallaan kun puhutaan luonnonsuojelusta. Erityisesti haastattelun loppu.
Suomen metsien kasvu on lisääntynyt vuoden 1970 lukemasta 57 milj.m3 nykyiseen 107 miljoonaan m3, syitä on monia mutta tässä tärkeimmät.
Ilmaston lämpeneminen ja saasteet 20 milj.m3 Ojitus ja lannoitukset 10 milj.m3 Metsänhoidon voimaperäistäminen 2 milj.m3 Puuston keskitilav.suurentuminen 12 milj.m3 Metsien ikäluokkarak. muutokset 16 milj.m3
Eihän se kuitupuu varmaankaan mitään tuota mutta jos sitä intoutuu kasvattamaan niin miksi se pitää tehdä heti kalleimman jälkeen. Hakataan aukko ja raivataan se, muokataan, istutetaan,heinitään, perkataan ja tehdään nuorenmetsän kunnostusta. Ekassa puunmyynnissä käsittääkseni saadaan kourallinen kuitua mutta rahaa on mennyt ja lujasti, jossain vaiheessa kannattais laskea korkoa sijoitetulle pääomalle
Tämä nyt oli ajatusta männyn ja kuusen viljelyyn, entäs jos kasvatamme vaikka hieskoivua, teemme aukon ja jätämme muutaman koivun malliksi, voi olla että aukko taimettuu itsestään, ehkäpä teemme nuorenmetsän hoidon mutta ei muuta, harvannamme sitä samaan aikaan kuin edellistäkin ja kertymä on sama kourallinen koivukuitua ja myöskin kantorahatulo lienee samaa linjaa. Siinä on yksi ero, jälkimmäiseen emme sijoita niin paljon rahaa.