Käyttäjän lpjk kirjoittamat vastaukset
-
Sertifikaattien ”pakollisuus” ja lainmuutokset. Onko oikein, että esim. 70-luvulla saman paikan sai hakata, mutta nyt 20-luvulla jää käytännössä kaikki se puukaupan tulo metsään? Metsä uudistuu hakkauskuntoon hitaasti, mutta siihen on voitu sijoittaa aikoinaan isojakin summia. Metsänomistaja on kaukana omistajasta, jos omaisuuden suojaa voidaan kokoajan heikentää. Verot pitää kuitenkin maksaa, kuin omistaja. On tapauksia, joissa menetetään merkittävä tulonlähde; puhutaan sadoista tuhansista, jopa miljoonista euroista.
Ehkä vähän off-topic, mutta liittyy nyt kuitenkin.
Yleensähän nuo laki ja sertifikaattiuudistukset ovat aina olleet huonoja metsänomistajan kannalta. Onko jopa niin, että jokaisen Naturan sun muun kohdalla on aina ollut parempi painaa metsä pikimmiten lattiaan, ennen kuin sitä ei voi enää tehdä ja menettää koko alueen tulot?
Venäläinen kulttuuri oli aika korkealle kehittynyttä. Sitten tuli kommunismi.
Visakallo, tuohan se vaikeinta yleensä on eli löytää luotettava ammattilainen. Pitäisi olla suosittelija, mieluummin useampi. Esim. mun MHY-yhteyshenkilö ei vaikuta kovin rautaiselta ammattilaiselta, vaikka on ilmeisesti tehnyt yli 15 vuotta tuota hommaa. Mistäpä kysyt, kun et ketään alalta tunne?
Olen ostanut indeksejä siihen malliin, että aina kun kyykkää yli tietyn prosentin huipusta, niin siihen asti kerätty varallisuus uppoaa kolmessa osassa sisään joko nousevaan tai laskemaan markkinaan.
Nämä ovat siis pitkän ajan sijoituksia, joita ei ole tarkoitus myydä. Osakepoimintaa harrastan suht lyhyelläkin aikavälillä. Tähän mennessä olen voittanut indeksin reilusti, mutta todennäköisesti en loputtomiin.
Sitten on vielä kryptosijoitukset, jotka aloitin kun Bitcoin oli viimeksi alle 400 euroa kappaleelta. Ei niistä sen enempää. 😀
Visakallo, mitä tuossa tilanteessa neuvoteltiin? Jos hinnat ovat nousseet, eikä hakkuuta ole suoritettu määräajassa, niin eihän sitä kannata enää vanhoilla hinnoilla myydä tai jos hinnat ovat laskeneet, niin yrittääkö ostaja tipauttaa hintaa alemmas, vaikka maksaisi enemmän kuin muut?
En ollut aiemmin koskaan edes miettinyt mitä soppari sanoo, jos ostaja ei hakkaa tuon 2v aikana, koska ainahan se on hakattu.
Olis vielä reilut 1000 kuutiota tukkipuuta myytävänä. Olin kyllä ajatellut odottaa 5v, niin kuin metsäsuunnitelmaan on painettu, mutta paikan päällä käytyäni näyttäisi olevan jo tarpeeksi kasvanutta puustoa. Näillä nykyhinnoilla myynti vaikuttaa järkevältä tässä ylikuumentuneessa lamassa. Kaakao olisi vielä parempi myyntiartikkeli, sen hinta kun on noussut alle vuodessa yli 5-kertaiseksi. Voipii olla, että 5 vuoden päästä hinnat ovat romahtaneet kymmeniä prosentteja (tai sitten ei)
Vieläkö lannottaminen maksaa mansikoita vai joko lama iskee?
”UUDISTUSHAKKUISSA
• jätetään eläviä säästöpuita vähintään
10 kpl/ha, joiden d1,3 ≥ 20 cm (Etelä-Suomi)
ja 15 cm (Pohjois-Suomi).
• LISÄKSI jätetään 10 kpl/ha puita,
joiden d1,3 on min. 10 cm.
Tätä vaatimusta ei sovelleta, mikäli säästöpuista
vähintään 5 kpl on d1,3 ≥ 30 cm (E-S) ja 25 cm (P-S).
VARTTUNEEN KASVATUSMETSÄN HAKKUISSA
• Jätetään eläviä säästöpuita vähintään 10 kpl/ha,
joiden d1,3 ≥ 20 cm (E-S) ja 15 cm (P-S).
Eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen tähtäävissä hakkuissa
SÄÄSTÖPUUT MERKITÄÄN ERIKSEEN.
Säästöpuustoon on jätettävä myös hakattavan
alueen pääpuulajia.
Säästetään aiemmissa hakkuissa säästetyt säästöpuut
sekä monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elävät puut,
niiltä osin, kun ne täyttävät läpimittavaatimukset.
Mikäli leimikolla ei ole kuollutta puuta min. 10 kpl/ha
d1,3 ≥ 20 cm, ensiharvennus-, harvennus-
ja uudistushakkuissa tehdään 2 tekopökkelöä/ha,
läpimitaltaan (PEFC):
• Uudistushakkuilla d1,3 ≥ 15 cm
• Kasvatushakkuilla d1,3 ≥ 10 cm.”Noin lukee FSC maasto-ohjeessa. Tuosta käsitin, että vanhojen hakkuiden säästöpuut säästetään ja lisäksi vielä uudet.
Liityin puukaupan yhteydessä FSC:hen kokeilumielessä ja nyt hakkuiden ollessa menossa alkaa tuntua, että saattaa jäädä lyhyeksi kokeiluksi.
Melkoinen määrä puutuloa jää metsään, kun otetaan huomioon nuo 20 puuta hehtaarille ja leveät suojakaistaleet. En ollut tiedostanut myöskään sitä, että säästöpuuryhmiä jätetään jokaisella hakkuukerralla samoille kuvioille. Siis pahimmillaan ensiharvennus, pari harvennusta ja päätehakkuu. 80 puuta per hehtaari, jos nyt edes tämän olen käsittänyt oikein. Tämän päälle riistatiheiköt ja muut. On tuossa mielestäni loogisesti ajateltuna ainakin tuplamäärä jättöä, mikä olisi metsätulon maksimoinnin ja metsän hyvinvoinnin kannalta tarpeen.
En tiedä mitä laki tai esim. PEFC määrää, mutta myös luonnontilaisille (tai kaltaisille) soille jää satoja motteja puuta, jotka ennen vanhaan on voinut harventaa pois.
En ole mitenkään kokenut metsänomistaja, joten pitää perehtyä jonkun paremmin tietävän kanssa, että onko tässä mitään järkeä. Onneksi irtisanomisaika on vuosi. 2e per motti FSC-lisää on lähinnä vitsi.