Käyttäjän Leuku kirjoittamat vastaukset
-
Itse itselleni vastaten. Kokemusta on nyt kertynyt Iron Baltic G3 hakettimesta, pihametsän harvennnustähteiden silppuamisessa. Laite vastaa jokseenkin odotuksia, hyvässä ja huonossa.
Kone toimitetaan vanerilaatikossa, joka mahtuu juuri ja juuri matalaan tonniluokan paketttiautoon. Korkeussuunnasssa ei jää yhtään ylimääräistä. Peräkärry tai kotiinkuljetus on selvästi fiksumpi vaihtoehto. Paketilla on painoa yli 200 kg, joten konevoimaa kannattaa varata purkamiseen, tai runsaasti käsiä. Itsellä ei ollut kumpaakaan, joten teurastin vanerilaatikon sivuseinän ja purin osat ulos sen kautta. Muut osat tulivat helposti, mutta keskiosa, jossa moottori ja rumpuhakkuri, on painava ja hankala saada yksin ulos. Mönkijän rankakärryn puomi ja vinssi saivat toimittaa nosturin virkaa.
Osia on vähän ja kokoaminen suoraviivaista. Akseli ja pyörät kiinni keskiosaan, sen jälkeen vetoaisa. Lopuksi syöttö- ja purkutorvet. Sähköjohtojen kytkemisen jälkeen laite on valmis käyttöön. Koneessa on 13,5 hv Briggs & Stratton nelitahtimoottori sähköstartilla. Sähköä varten mukana on hyvälaatuinen ja riittävän pitkä johto 50 A trukkiliittimillä, jolla käynnistysvirran voi ottaa mönkijästä. Sulaketta johdossa tosin ei ole. Toinen vaihtoehto on laittaa koneen akkukoteloon oma pieni käynnistysakku, sitäkin varten on johto mukana. Moottorissa tuntuu olevan jonkinlainen laturikin, vaikka päältäpäin sitä ei näy. Ja aina voi kiskoa runsas 400 cc moottoria käyntiin käsinkin, jos se tuntuu vaihtoehdolta.
Moottorissa on öljy valmiina ja tankissa vähän bensaakin. Koekäytön jäljiltä varmaankin. Primeria ei ole, joten hetken saa pyörittää ennenkuin moottori ensimmäisen kerran käynnistyy. Sen jälkeen käynnistyminen on välitöntä, ei moitteen sijaa. Voima siirtyy moottorilta hakkurirummulle kahden rinnakkaisen kiilahihnan avulla. Hihnoja ja hakkurin teriä saa varaosana.<span class=”Apple-converted-space”> </span>
Kone on tarkoitettu mönkijällä tai traktorilla vedettäväksi, käsinkin se liikkuu tasaisella alustalla. Pyöräkoko on mukavan suuri, ja raideväli riittävän leveä, että haketin pysyy ilmeisen korkeasta painopisteestään huolimatta hyvin pystyssä huonommallakin uralla. Ainakin hiljaa mennessä. Kaatamista suunnittelevan kannattaa ottaa huomioon, ettei aisassa ole pyörivää vetopäätä.
Haketin toimii tarkoituksessaan hyvin, oksaa menee ja silppua syntyy. Ainakin luvattu 150 mm ranka hakettuu ongelmitta, ohuemmasta puhumattakaan. Syöttötorvi on laaja ja vetää hyvin, mutta oikein monihaaraiset oksistot kannattaa karsia ennen hakettamista. Purkutorvi osoittaa suoraan eteenpäin, mönkijään päin, eikä hakesuihkun suuntaaminen ole täysin toimiva kääntyvästä suukappaleesta huolimatta. Suuntaus on sen verran suurpiirteistä, että mönkijä tahtoo saada osansa hakkeesta olipa suulake mihin päin hyvänsä. Molemmat torvet on saranoitu ja pikasalvat avaamalla helposti avattavissa mahdollisen tukoksen selvitttämiseksi.
Iron Baltic G3 haketin on tehokas ja toimiva kone purkupuhalluksen suuntausta lukuunottamatta. Kone on ilmeisesti ajateltu vietävän haketuspaikalle ja käytettävän siinä irrallaan. Harvennustähteiden hakettaminen, jossa kone viedään metsässä kasalta toiselle mönkijän perässä, vaatii purkuputken suulakkeen parantelua, ainakin jos hake halutaan kerätä saaviin tai tynnyriin esimerkiksi mönkijäuralle levittämistä varten. Toinen vaihtoehto olisi kääntää vetoaisa purkupuolelta syöttöpuolelle, jolloin hakkeen voisi puhaltaa taakse, suoraan uralle.
Senteillä ja sentin kymmenyksillä energian hinnassa on melko pieni vaikutus sähkölaskuun. Siirto ja verot menee kuitenkin kulutuksen mukaan, ja niiden osuus on paljon suurempi kuin energian.
Terve. Onko tuote jossainpäin maailmaa myynnissä?
Tulikos tätä vesipohjaista teräketjuöljyä myyntiin, vai vesiperäkö tuli?
Metsälehti taisi kuulla toiveen. Kiitos.
Maailma on täynnä ääniä, myös infraääniä, mutta vain tuulivoimaloiden äänet ovat hengenvaarallisia?
Äänistä (ja säteilystä) puhuttaessa ratkaisevaa on vaikutuksen taso, ts voimakkuus. Jääkaapin hyrinä ei useimpia häiritse, kivipora varmaankin kaikkia. Kyse on äänitasosta. Toisaalta tippuva vesihana voi häiritä, vaikka on äänitasoltaan hyvin hiljainen. Häiriö on siinä kuitenkin psyykkinen, ei fyysinen.
Voimakkuudeltaan paljon tuulivoimaloita suurempia inframelunlähteitä löytyy jokapäiväisestä elämästä, mutta ne eivät kiinnosta ketään.
Tuulivoimalat pyritään sijoittamaan mahdollisimman etäälle asutuksesta ja mahdollisimman lähelle riittävän tukevaa sähkölinjaa. Nämä kaksi syytä johtaa siihen, että tuulivoimalat sijoittuvat harvaan asutulle seudulle. Etäisyysvaatimusta asutukseen ei ole, mutta melu- ja välkevaikutuksille on raja-arvot.
Infraäänet eivät tulleet maailmaan tuulivoimaloiden myötä. Liikenne, ajoneuvojen sisä- ja ulkopuolella on merkittävä inframelun lähde, samoin kiinteistöjen ilmalämpöpumput. Aina kun ilma liikkuu, tai joku liikkuu ilman halki, syntyy infraääntä.
Vertailun vuoksi kannattaa googlata infrasound at vehicles ja heat pump infrasound. Näiden infraäänitasot ylittävät moninkertaisesti sen, mitä tuulivoimaloista kuuluu. Samoin liikenteen infraääni yksinumeroisten maantien varrella asuvilla.
Ei taida ne paneelit oikein kestää linjoilta putoavia jäitä.
Ei sieltä kovin isoja kimpaleita putoile, enempi huurretta on.
Leveille johtokaduille, siirtolinjojen alle, voitaisin rakentaa aurinkovoimaa.