Käyttäjän Leuku kirjoittamat vastaukset
-
Senteillä ja sentin kymmenyksillä energian hinnassa on melko pieni vaikutus sähkölaskuun. Siirto ja verot menee kuitenkin kulutuksen mukaan, ja niiden osuus on paljon suurempi kuin energian.
Terve. Onko tuote jossainpäin maailmaa myynnissä?
Tulikos tätä vesipohjaista teräketjuöljyä myyntiin, vai vesiperäkö tuli?
Metsälehti taisi kuulla toiveen. Kiitos.
Maailma on täynnä ääniä, myös infraääniä, mutta vain tuulivoimaloiden äänet ovat hengenvaarallisia?
Äänistä (ja säteilystä) puhuttaessa ratkaisevaa on vaikutuksen taso, ts voimakkuus. Jääkaapin hyrinä ei useimpia häiritse, kivipora varmaankin kaikkia. Kyse on äänitasosta. Toisaalta tippuva vesihana voi häiritä, vaikka on äänitasoltaan hyvin hiljainen. Häiriö on siinä kuitenkin psyykkinen, ei fyysinen.
Voimakkuudeltaan paljon tuulivoimaloita suurempia inframelunlähteitä löytyy jokapäiväisestä elämästä, mutta ne eivät kiinnosta ketään.
Tuulivoimalat pyritään sijoittamaan mahdollisimman etäälle asutuksesta ja mahdollisimman lähelle riittävän tukevaa sähkölinjaa. Nämä kaksi syytä johtaa siihen, että tuulivoimalat sijoittuvat harvaan asutulle seudulle. Etäisyysvaatimusta asutukseen ei ole, mutta melu- ja välkevaikutuksille on raja-arvot.
Infraäänet eivät tulleet maailmaan tuulivoimaloiden myötä. Liikenne, ajoneuvojen sisä- ja ulkopuolella on merkittävä inframelun lähde, samoin kiinteistöjen ilmalämpöpumput. Aina kun ilma liikkuu, tai joku liikkuu ilman halki, syntyy infraääntä.
Vertailun vuoksi kannattaa googlata infrasound at vehicles ja heat pump infrasound. Näiden infraäänitasot ylittävät moninkertaisesti sen, mitä tuulivoimaloista kuuluu. Samoin liikenteen infraääni yksinumeroisten maantien varrella asuvilla.
Ei taida ne paneelit oikein kestää linjoilta putoavia jäitä.
Ei sieltä kovin isoja kimpaleita putoile, enempi huurretta on.
Leveille johtokaduille, siirtolinjojen alle, voitaisin rakentaa aurinkovoimaa.
Maanomistajille maksettava maanvuokra maksetaan tuulivoimaloiden tuottaman sähkön myynnistä saatavasta tulosta. Vuokrasumma voi olla prosenttiosuus myyntitulosta, tai sitten kiinteä, esimerkiksi €/MW. Kiinteä vuokrahinta on riskittömämpi ja siksi usein matalampi kuin hintariskin sisältävä myyntituloon perustuva hinta, joka sisältää tuotannon ja sähkön hinnan vaihtelusta johtuvan riskin. Maanomistajat valitsevat.
Maanomistajat päättävät myös miten maanvuokrasumma jaetaan heidän kesken. Maanvuokrasumman laskuperusteesta huolimatta korvaussumma maksetaan koko alueelle, ja maanomistajat tosiaan päättävät millä perusteilla se jaetaan ja ovatko sähkölinjan maanomistajat mukana korvauksessa vai ei. Tässä on paljon vaihtelua, niinkuin maanomistajissakin, kuin myös tuulivoimayhtiöissä. Paljon vaikuttaa onko alueella yksi tai muutama iso maanomistaja, joiden maille voimalat osuvat, vai ovatko tilat pitkiä ja kapeita sarkoja.