Käyttäjän leone kirjoittamat vastaukset
-
Vuoden 2020 lopussa kolmasosa Suomen kapasiteetista oli fossiilisilla tuotettua, joihin pitää ostaa päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet rajusti ja koska niiden arvioidaan nousevan myös jatkossa, tuo kapasiteetti on sellaista jonka käyttöä vältellään ja jonka huoltoon ei investoida. Sitten on tuulivoima joka ei kelpaa perusvoimaksi ja se yleensäkin vähentää investointeja perusvoimaan koska syö sen kannattavuutta. Eli siis Suomessa on kapasiteettia vain teoriassa, käytännössä joudutaan turvautumaan tuontiin.
Ei tule yhtään pakokaasua pihalle kun yrittää lämpimänä käynnistää, ei vaikka antaa kunnolla ryyppyä. Sitten kun jäähtyy kädenlämpöiseksi niin eka vedolla pölähtää pakokaasua ja tokalla käyntiin. Sama juttu joka kerta. Saha toimii kuitenkin hienosti lämpimänä. Arvaan ettei siellä jostain syystä ole palavaa seosta kun lämpimänä yrittää.
”Nyt siis oli kyse Kulutus/tuotantoennusteen virheestä. Ei muusta.”
Niin, tuulivoimaa ei ollut aivan sitä 4000 MW edestä, sitä on 18 MW.
”Mutta totuus kuitenkin on, että Suomessa ei ole tehovajausta.”
Tänään oli. Fingrid joutui käynnistämään hätävoimaloitaan kunnes joku tarjosi säätövoimaa hintaan 5000 eur/MWh. Pitäisi varmaan kiireesti laittaa hakepienvoimala ja tarjota tuolla hinnalla säätövoimaa. Alkaisi energiapuu olemaan arvokasta.
Aamulehden haastattelussa sähköenergiatekniikan professori Pertti Järventausta kuitenkin näkee Suomen energiahuollon positiivisessa valossa kun on ydinvoimaa sekä tuulivoimaa ja kohta voidaan myydä sähköä ulkomaille. Ööö…tai siis tuulivoimayritykset jotka on tukiaisilla rakennettu voivat myydä. Myöskään sähköpörssin osalta professori ei näe kuin joitakin nimeämättömiä valuvikoja, mutta muuten hyvä homma.
Suomea uhkasi tänään ensimmäisen kerran sähköpula. Ilmeisesti yön pikku pakkanen oli liikaa kun tuulivoiman saldo on nyt 18/4000 MW. Tästä voi luottavaisin mielin lähteä kohti talven paukkupakkasia kun ollaan ”lähes” omavaraisia…
”Ensinnäkin osakepörssissä on myös katto. Se on vain määritelty %-muutoksena kurssista, se toimii molempiin suuntiin ja se keskeyttää kaupankäynnin ko. osakkeella muutamaksi hetkeksi. Se antaa mahdollisuuden kaikille vielä miettiä.”
Tämä siis tarkoittaa että volatiliteetillä on (päivänsisäinen) katto, mutta osakkeiden hinnalla ei ole mitään kattoa. Jos hinnoille määrätään katto, niin silloin kyseessä ei ole enää pörssi. Pörssissä hinta määräytyy vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.
Euroopan sähköpörssin suhteen on tehty muutama kardinaalimunaus. Esimerkiksi se, että Euroopan ulkopuolelta on mahdollista vaikuttaa tarjontapuoleen ja sitä kautta aiheuttaa tahallisesti hämminkiä.
” Laitan nyt kuitenkin harrastushommina tuon reilu 20 vuotta vanhan Husqvarnan kuntoon, onpahan sitten yksi kätevä raivaussaha.”
Minulla kanssa Husqvarna 250RX jostain 30 vuoden takaa. On vankka ja hyvä peli muuten, mutta lämpöisemmällä kelillä kun kuumenee niin pitää jäähtyä että lähtee taas käyntiin ja tyhjäkäyntikin takkuaa vaikka miten säätää (tai siis saa sen kehräämään mutta sitten jää terä pyörimään). Mutta kun lämpötila putoaa alle +10 asteen niin sitten toimii paremmin. Niin paljon lukenut juttua vastaavasta Husqvarnan osalta etten viitsi viedä huoltoon kun eivät kuitenkaan saa petrattua sitä.
Nyt sitten komissio ehdottaa 200 eur/MWh hintakattoa muulle kuin maakaasulla tuotetulle sähkölle. Noh, silloinhan koko sähköpörssin voi samalla lopettaa. Ihan sama jos normipörssissä alettaisiin osakkeille laittamaan hintakattoja. Jos tuollainen katto nyt tulisi niin sähkön hinta olisi kaikelle muulle sähkölle juurikin tasan 200 eur/MWh eli lukittaisiin poliittisella päätöksellä. Sähköpörssi hintakatolla on vieläkin huonompi kuin sähköpörssi ilman hintakattoa, eli aina vaan sählätään lisää.
Brent -öljy lähestyy 90 dollaria ja mitä ilmeisimmin tipahtaa alle. Europaan kaasukin alaspäin, joten alkaisivatko markkinat jo diskonttaamaan kulutuksen laskua?