Käyttäjän leone kirjoittamat vastaukset
-
Periaate että mm. hiilidioksidi on kasvihuonekaasu ja vaikuttaa ilmakehän lämpötaseeseen on sinällään tietysti ihan oikein. Ihan perus säteilyfysiikkaa. Mutta sitten kun yritetään laskea mitä tapahtuu kun pitoisuus kasvaa nykyisestä tietyn verran, ollaankin erittäin vaikean tehtävän äärellä. Mitä ilmeisimmin tilanne on se, että hiilidioksidia on jo niin paljon, että sen lisääminen ei enää vaikuta alailmakehän lämpötilaan.
Hiilidioksidipitoisuuden muutos. Kun tuon laittaa johonkin tilasto-ohjelmistoon Tornionjoen datan tai CET:in kanssa (nuo pitää ensin tasoittaa) niin sieltä tulee vastaus: ei korrelaatiota.
Maailma on nykyään kummallinen paikka tieteenkin osalta, kun täysin varma asia pystytään kääntämään päinvastaiseksi ja julistamaan lopullisena totuutena.
https://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/stdata_show_v4.cgi?id=FI000002401&ds=14&dt=1
Ilmatieteenlaitoksen mukaan Jyväskylän kylmimmät vuodet vuodesta 1961 olivat 1976, 1978, 1985 ja 1987. NASA taas väittää että kaksi 60 -luvun vuotta olivat listalla 2. ja 3. Hide the decline!
Lisäksi FMI:n mukaan 2010 oli 0.7 astetta lämpimämpi kuin 1965, mutta NASA.n mielestä se oli n. 1.4 astetta lämpimämpi. Jne. jne.
NASA:lla tieteellistä työtä ohjaa ”hide the decline” ohjenuora, eli Suomessakin koettu viileneminen 1930-1990 pitää saada lakaistua maton alle.
Näyttäisi CET olevan yhtäpitävä Tornionjoen datan kanssa missä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Kummassakaan ei mitään viitettä siihen suuntaan että ihmisen toiminnalla olisi jotain vaikutusta.
NASA:lla on hivenen toista tietoa:
https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v4/
Grande sumutus.
https://www.sidc.be/silso/IMAGES/GRAPHICS/wolfjmms.png
Näyttää kylläkin vaisummalta jopa kuin edellinen. NASAhan on bluffannut ilmastonmuutoksenkin, siihen puljuun ei kannata luottaa.
”Auringonpilkkumaksimi on ilmeisesti noin 2025 eli lämpimässä vaiheessa ollaan menossa, syklit noin noin 11 vuotta. Vaikutus tosin melko pieni, maksimissaan noin 0,2 astetta. 2
Merkityksellisempää on, että pilkkumaksimi lienee taas lähes Daltonin minimin tasoa. Eli UV -säteily on yleisesti ottaen heikkoa, jolloin suihkuvirtaukset makaavat etelämpänä ja ollaan herkemmin arktisella puolella. Maapallon keskilämpötilaan on pienempi vaikutus kuin Skandinaviaan.
”Auringon aktiivisuus ym. luontainen vaihtelu olisi kai tällä hetkellä ilmastoa viilentävä.”
Tornionjoen jäänlähtö on myöhentynyt n. viikon 2000 -luvun aikana, kun Auringon aktiivisuus on laskenut. Se on ennakoiva indikaattori, eli syksyt ja talvet viilenevät 2020 -luvulla. Myös arktinen jääpeite alkaa palautua samasta syystä ja tästäkin on jo viitteitä. Se luo hitausmomenttia muutokseen.
”Tuo Tornionjoen aikasarja ei kerro muusta kuin, että ilmasto on tuona aikana muuttunut. Jäänlähtöön vaikuttaa ymmärtääkseni vähintäänkin talven kylmyys ja sadanta, jotka säätelevät jään paksuutta.”
Tästä löytyy tieteellinen paperi, eli huhtikuun keskilämpötila selittää noin puolet jäänlähdöstä. Loppu riippuu mm. talven pituudesta ja kylmyydestä sekä toukokuun alkupuolen lämpötilasta. Se on siis kohtuullisen kokonaisvaltainen indikaattori.
Jäistä puheenollen, ei tarvita kuin yksi kuva osoittamaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos huuhaaksi:
https://www.grida.no/resources/6378
Tornionjoen lahjomaton ja vääristelemätön aikasarja osoittaa että lämpeneminen on pikkujääkauden jälkeen ollut tasaista 1600 -luvun lopulta 1900 -luvun loppuun. Hiilidioksidipitoisuus lähti kunnolla nousuun 1950 -luvulla, mutta siihen jäänlähtö ei ole reagoinut mitenkään. Itse asiassa, 2000 -luvun aikana jäänlähtö on myöhentynyt noin viikon. Muutokset heijastelevat lähinnä Auringon aktiivisuuden lyhyitä ja pitkiä trendejä.
