Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
Kaivuri on osaavissa käsissä (kuten kaikki muutkin) asiallinen alusta kunhan varustelu on kunnossa. jäykkä alusta on keikkumisen kannalta ongelma, jos on motoalustaan tottunut. Tehokkuus kaivurilla suht tasamaalla yllättävän hyvä, kivikossa pyöräalustaisen tehokkuus ei tipu samalla tavalla kuin jäykällä.
Varustelu vaikuttaa paljon, millaiseen maastoon pystyy edes konetta tarjoamaan.
onko kyseessä asfalttialusta isäntälinjan halpiskone/ kevyt metsäalusta vai kunnon rymyämiseen tehty vain metsäkäyttöön tehty alusta.
samoin kaivurin käyttöön vaikuttaa hakkuupää: kiinteä, kallistuva, keräävä, jatkopuomi, riipukkeessa oleva vai näiden yhdistelmä….
suomessa kaivuri alustat jotenkin jääneet isäntä linjan puska koneiksi, vaikka pystyisi tehdä yllättävän isot enskat taloudellisesti järkevämmin.
ajoneella eo niinkään merkitystä, energiapuuajo vaatii saman uran mitä pitkäperäinen leveillä teloilla.
mikä on aloittajan lähtötilanne?
He, taas huvittaa vanhaa muokkaajaa… Aikoinaan piti/ suositeltiin laittamaan havukasa laskuojaan hidastamaan virtausta, kymmenkunta vuotta sitten tuli ehdoton kielto kun ravinteita menee… Nyt taas havuja takas…
metsän uudistamisikään pari kommenttia, kyllä paikoin on pakkokin uudistaa 50-60v jos metsässä maannousemaa, puusto ei kasva 50 ikä vuoden jälkeen yhtään myytävää tukkia lisää, vain lahoa. meikäläistä ei lahopuun kasvatus kiinnosta, metsänhoito tähtää uudistamiseen kuusella 50-55v. tottakai terveellä puustolla ja eri puulajeilla asia eri.
työkseen kun katselee hakkuualueiden kantoja ja lahopuu kasoja laaneissa, pääsääntöisesti 10-20v hakkuut myöhässä.
myhyllä pyysivät kynnysrahaa että pääsisi koneella töihin, tai jatkuisi vanhat sopparit…eikä siitä montaa vuotta ole..
jostain kumman syystä en enää ole siihen firmaan soittanut..
Vaaka tonnit ja emil- energiapuulaskuri, sitä metsäfirmatkin käyttää taksoja laskiessa.
Omalla alueella hakkuutähteet olleet 5-15€/ kiinto kasalle puituna, kyllä sillä rahalla maksaa 100kg säkkityppeä takaisin nykyhinnoillakin, siis myytynä pöllit pöllifirmalle ja energiat toiselle
jos puukilla riittää mielenkiintoa, voisi laskea jonkinmoisen soistuma rosentin, jossa puuston kasvu hiipuu kun ei päästä tekemään vesitalouden säätelyä, ei se puusto aina riitä haihduttamaan vettä, luontaisesti maat kuitenkin suomessa soistuu, vaikka 10 pinnalla pinta-alasta kasvu loppuisikin tai hiipuisi olemattomaksi tarkastelujaksolla
toisena voisi laskea kuinka paljon maannousema kurmoittaa jk metsiä enemmän, vaikka laskien puun keskihintaa (10/30% tai 30/50%)
Lekun kasvatus vaatii maanomistajalta enemmän kuin perus kuusen kasvatus, kuitenkin puhutaan erikoispuusta, paljon tarkempi kasvupaikasta ja hoidosta kuin perinteiset puulajit. maakunnassa kun kiertelee ja kävelee, todella harvassa on hoidetut lehtikuusimetsät, enimmäkseen maisemapuuna tai sitten hoitamattomana.
Paljon joutuu keskustelemaan maanomistajien kanssa kun ei se leku kasvakaan kuin piti, mutta 99% tapauksista löytyy syy väärästä kasvupaikasta tai hoitamattomuudesta. Maanmuokkausta ei voi liikaa korostaa.
Huonolla hoidolla leku kasvaa kuin muutkin, mutta jos haluaa parempaa kasvua ja järeyttä, leku metsiä pitää hoitaa aivan eri tavalla kuin istuta ja unohda.
Leku ei siedä yhtään savea eikä vettä, maan pitää olla ilmavaa, leku itsessään on syväjuurinen, kasvaa vielä vt:lläkin mäntyä paremmin, muistaakseni pituusboniteetti on 5m pidempi kuin männyllä vielä vt:lläkin.
usein näkyy kituvaa lekua savinotkoissa, vaikka ravinteisuus onkin kohdillaan, ei se savessa kasva. leku on valopuu, jos jää yhtään varjoon jää kitukasvuiseksi.
Sekaistutus on omasta mielestä ehdoton, 200-400 kpl lekua ja loput kuusta, harvennukset kuusien poistolla, ei ole suuri istutuskustannus eikä ole harvennuspuu ongelmaa. Periaatteena alle kuution lekua ei pitäs kaataa, muuten on tehty virhe…
hyvin kasvavat lekut on höttöä puuaineeltaan, mutta järeys kompensoi paljon. jos kasvatetaan muutakin kuin energiapuuta karsinta vähintään tyvitukin osalta ehdoton.
lekulle löytyy omat harvennusmallit, mutta eivät paljoa eroa koivun vastaavasta. lekun suurin hyöty on järeys, kasvu alkaa hiipumaan vasta lähemmäs 100 vuotiaana.
itsellä jokunen alkupään istutus tehty melkein täytenä, niistä tulee jotain harvennuspuuta, muuten istutukset tehty harvoina, mulla tavoitteena kasvattaa sekana muuta puuta, josta teollisuus on kiinnostunut, lekut jää kasvamaan päälle, jos sattuu jokin tuho jatketaan kuusella, ei kirpaise niin paljon jos lekut tuhoutuu tai jää kitukasvuiseksi jos eivät tykkää kasvupaikasta.
Jos leku innostuu kasvamaan, on se palkitseva puulaji, itsellä huonotkin lekut kasvaa alle 20 vuotiaina 10 mottia vuoteen ja nyt enskan jälkeen vasta aloittavat kasvuansa, viime talven harvennuksella kävelin ja viiden vuoden päästä viimeistään kone takaisin…
Jos työ maksaa 500/ha, siihen lavettikulu pienestä työmaasta +75, siihen myhistyksen min 30% päälle hyvin voi lasku olla tuota suuruusluokkaa MO:lle
eiköhän Sulkavan mies ole lähin, varmasti paras jos aikataulu tiukka.
muistaakseni hänellä asfaltti kone, ellei ole päivittänyt sitten viimenäkemän,
eikös sielläpäin jameko, uku, orimattilan miehet mene 54- tietä ohi kuitenkin..
oma kone liikkuu sälinkää-sulkava-hikiä syksymmällä…
eikös pohjoisesta tule boren vastaan äkeen kanssa, jos äestys sopisi.