Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
alkuperäiseen: kaivuri muokkausta havut vain hidastavat, eivät huononna laatua jos tunnollinen kuski, tosin hidastaa töitä. Jatkuva toimisien vermeiden jälki huononee kun eivät voi parantaa istutuspaikkaa yksilöllisesti.
Havun ajosta; hakkuutähde urakoitsijat täälläpäin vaativat urakoista min 10 m urat, tai työmaat vaihtuu tuntiperusteiseksi, eli havuista saatava hintakin tippuu kun ajon hinta vähintään tuplaantuu
Lehtikuusi kannattaa aina istuttaa sekapuuna, menestyy yllättävän hyvin karuimmillakin alueilla, pituusbonitetti on vt:llä kuusi metriä pidempi kuin mä/ku. kokonais tuotos /ha samoissa, mutta järeämpiä.
Rehevimmillä paikoilla kun muistaa, että lehtikuusi ei siedä vettä ja savea yhtään, sanonut että jos leku haistaa vettä tai savea heti kasvusta tippuu 30% jolloin ku ja r-ko järkevimpiä lajeja, pellolla usein tiiviys ongelmia kun ei muokata kunnolla. itse lopettanut alaville saville lekun viljelyn ja siirtynyt karuimmille alueille.
Kuidun menekkiä ei nykyään tarvitse miettiä, hakkurista läpi vaan kuten kaikki muutkin.
En ole luontopolkua kävellyt, olisi mukava tietää onko siellä tietoa miten kasvattavat kartanon reilu 10 v sitten hakkaamiansa lahoja kuusikkopohjiansa, oli suunnilleen puolet kannoista perinteistä itä-uusimaalaista maan nousemalahoa, se kyllä kiinostaa miten he ovat saaneet lahon etenemisen pysähtymään JK:ssa, siitä tiedosta voisin vaikka maksaa….
jos suunnitelette retkeä, voin pienelle porukalle tarjota nuotio kahvit ja näyttää mun viimeisimmät muokkaus kokeilut
Aikoinaan nykyisen lain voimaan tullessa kysyin metsäkeskuksen ja elyn kouluttajilta ojitusluvista koulutustilaisuudessa, ojituslupaa ei tarvita, jos toimenpide tähtää metsän uudistamiseen kuten tässä. eli lupia ei tarvita. jos tehtäisiin erikseen kuivatusojitus silloin tarvitaan. vesilakikaan ei vaadi lupia, jos matti pystyy todistamaan ettei pilaa alapuolista vesistöä, jos kerta on ottanut ennakoivasti vesinäytteet, varmasti pystyy sen todistamaan paremmin kuin elyn tarkastaja, pari vuotta tapahtuneesta eli matti vahvoilla. Alueella kuitenkin vesiensuojelutoimenpiteitä tehty, eikä alue mitenkään erityinen eikä sertit paljoa mattia häiritse, vaikuttaa kaikinpuolin lailliselta, joten mielenkiinnolla odotan asiasta päätöksiä….
<p>nopeasti vilkaisin karttaa ja hetken ihmettelin, mitä minä jutusta käsitin, ne oja kilometrit ei sille suolle mahdu ja muutenkin on kyllä kantava suo jäljistä päätellen, eli kivennäismaa suht pinnassa, kasvaa kyllä puuta hyvin. </p><p>ilmeisesti jutun tekijällä ja elyn tarkastaja ei erota naveroa ja mätästä. muuten ei täsmää.</p><p>selkeästi alueella tehty vesiensuojelutoimenpiteitä, varmasti löytyisi lisää jos jalkautuisi. oma mielipide on että tarkastaja katsellut juuri silloin muualle kun ohi kävellyt….</p>
<p>mielenkiinnolla pitää seurata tapausta. jonkin verran Mattia seuranneena aikoinaan, että kyllä sillä perusteet hommaan on varmasti olemassa. sen verran osaa taskulaskinta käyttää ja tietää mitä tekee, varmasti suunnitellut homman hyvin, ei muuten siihen lähtisi. </p><p>jutussa ei välttämättä kaikkea kerrota, selkeästi halutaan nostaa tikunnokkaan. </p><p>vaikka ely väittää ettei vesien suojelutoimenpiteitä ole tehty lainkaan, mutta nekin voi tehdä niin että tarkastaja ei niitä huomaa, ellei joku tunge sitä ojaan pitkällä kepillä… kokemusta on vastaavasta… kuinka moni metsänomistaja ottaa ennen ja jälkeen vesinäytteet?, kyllä matilla on homma hallussa. </p><p>lakitekstiä lukematta ja metsäkeskuksen ohjeistuksen mukaan ei siihen matti mitään lupia tarvitse, koska kyseessä uudistamiseen tähtäävä toimenpide. muutenhan puolet tämänkin alueen metsän muokkauksista pysähtyisi luvituksiin.</p><p>ainakin aikoinaan matti ei mennyt serteihin , joten puhutaan todennäköisesti vain metsä- ja vesilaista ja niiden tulkinnoista. </p><p> </p><p> </p>
Lehtikuusesta: tuollaisille pienaukoille riittää hyvin 100kpl, reunametsä varjostaa ja reunat jää kuitenkin kitumaan, muutenkin nykyään istutetaan 300-500 kpl/ha ja loput muuta. periaatteessa ei kannata kaataa alle kuution lekuja, tukeille kysyntää, loput energiaa. Lahonkestosta; samaa luokkaa kuin mänty, tiheänä kasvaneena selvä lahonkesto, hötönä ei mitään, mutta lekun etu on suuri sydänpuun osuus ja järeys.
ei siedä savea, vettä eikä pahaa varjostusta, muuten kituu, menestyy yllättävän karulla maalla.
yli 100 tn, tienvarsi, aukko, siististi puitu, järkevän lavettimatkan päässä, 15€/motti,
Itä-uusimaa, P-häme, kymimulla vaatimus 10-12m jotta urakkahinnoittelu voimassa, kapeammat tuntitöinä.
urakointi hommissa pelkästään pankojen leveys 5m, eihän sieltä mahdu edes tyhjällä….
urakointi hommissa tuo 5m ura on täyttä utopiaa, nyky hinnoittelulla, miettikää ihmiset kuinka hötöä tavaraa havut ovat, onko järkeä tuoda 3tn kuormia 20 tn koneella? samantien voisi hakea havut kottikärryillä… jäisi varmaan tekijälle enemmän käteen siitä..
kapeiden urien takaa ei pitäisi havuja ostaakaan jos saatte myytyä se on palvelua maanomistajlle, siitä ei kukaan hyödy rahallisesti.
Millä tavalla pitäisi kehittää havun ajoa?
eikös kaikki paalaajat ole konkurssissa taitaa erjo vielä tehdä jokusen palstahakkurin vielä ruotsissa, hydraulisesti tiivistäväkin lopetettu, vai tehdäänkö vielä tilauksesta.
eli kokeiltu on, ehkä toimisi kun nykyään risun hinta erilainen kun 10 v sitten,
mutta urakoitsijan mielestä suurin ongelma on pienet kuviot; jatkuvaa siirtoa, ei siinä kalustoa paljoa kehitetä kun ei töihin pääse, isoille työmaille yleensä jossain kulmassa tie, tai sitten kannattaa tehdä jkun palstatie jo ennen hakkuuta.
eikä 8 m ajouralta havuja tuoda, se on tuntihommia pitkittäin ajoa puolikuormilla…