A. Jalakanenkin on savolaismallinen näköjään. Mutta mikä ”töyrj”?

Ps. Tuo y kuuluu puheessa lievempänä, eikä j:tä juuri kuulu, mutta on ehkä lievästi havaittavissa.

Kuappisesta sai vaikutelman että hän suhtautuu ympäristön suojeluun kiihkottomasti ja asiallisesti. On koulutukseltaan biologi.
Suhtautuu myönteisesti kaivostoimintaan, tietyin edellytyksin.

Ps. Minulla ei ole volkkaria. Ja noilla solvauksilla nolaat itsesi, alatyylillä esitettyjä kliseitä. ( Tietty raja pitää olla; esim. viittaus k—–n lorahtaminen sekaan on sellainen joka ei oikein sovi näin yleiselle palstalle.)

Olen eri mieltä Tanelin ja Jessen kanssa. Kyllä leimikon pitää olla ennakkoraivattu jo siinä vaiheessa kun sitä tarjoaa myytäväksi.
Leimikon myyjän/omistajan eduksi on kun motomiehelle luodaan hyvät työskentelyolosuhteet. Se tarkoittaa ettei näkemäesteenä ole keppiviidakkoa, eikä puskia poistettavien puiden juurilla.

Hirvittää ajatuskin minkälaista jälkeä saatta syntyä huonoissa olosuhteissa, enkä käsitä mitä mielessä liikkuu jos näitä pusikoita edes tarjotaan konemiesten riesaksi. Tuloksena on huonolaatuinen harvennushakkuun työnjälki, josta haukut saa työn suorittaja.
Ja näkyyhän se aikanaan myös metsän omistajan ”lompakossa”.

Yksi syy lienee että ns. suuret ikäluokat ovat jo jääneet eläkkeelle. Työikäisiä on vähemmän. Sorvien ääressä häärii ihmisiä entistä vähemmän. Samaan aikaan julkisen sektorin työvoiman tarve lisääntyy ( esim. vanhusten huolto ).
Estääkö työvoimapula jo investointeja Suomeen?
Kuinka paljon pitäisi tulla ”mamuja” maahamme, että vääristynyt työvoimarakenne korjaantuisi?

Lisäys: Lieneekö ”vääristynyt työvoimarakenne” oikea sanavalinta?
”Huoltosuhde” voisi kuvata tilannetta paremmin?

Kertokaapa mistä johtuu ettei työttömyysprosentti ole noussut juuri tuosta kahdeksasta ( 8 ), vaikka tehtaita on suljettu ja joukkoirtisanomisia on ollut vähän väliä.