Männyn kasvatus tiheässä taimikkovaiheessa tuottaa heiveröisen oksiston runkoon. Se tapahtuu rungon tilavuuskasvun kustannuksella, mutta siitä huolimatta se tietenkin kannattaa, koska päämääränä on laadukas sahapuu.
Jossain vaiheessa on pakko suorittaa harvennusta, muuten tuloksena luonnontuhoille altis riukuuntunut metsä.
Ei ole vaikea asia päätellä missä vaiheessa tämä on tehtävä.

Tänään on tullut hyviä kommentteja tähän ja muihinkin ketjuihin. Hyvä tästä tulee, kun vain aktiivisesti osallistutaan.

Vai kuppia ottava sivupersoona, toi oli kyl hyvä. Heh heh!
Ja mitä se Jesse sanoi, hieman välkkynä joskus? .

Suorittava por.. eikun porras oli päässyt tuolla vauhtiin ja sitä tekstiä lukee mielellään. Nautittavan värikästä kielenkäyttöä ja kokemuksen tuomaa varmuutta mielipiteissä.

Meille tehtiin lannoitus helikopterilla vuonna 2009. Paljonkohan lienee kustannukset nousseet kolmeen vuoteen?
Silloin oli brutto 3700€/10 hehtaarille, jos en ihan väärin muista.

Samaisessa ”helluntaiheila” ketjussa kerroin lepikon muuttamisesta kaurapelloksi. Alalla on vuosikymmenien aikana leppien lehdistä muodostunut humuskerros. Jos kaurasta muodostuu aneeminen kasvusto, syynä on ilmeisesti juuri kaliumin ja fosforin puute.

Ps. Siis menossa on kokeilu ja paikalle tulee pottumaa tulevaisuudessa.

Ps.2. Eihän tämä nyt juuri aloitukseen liity, mutta käsitelläänhän tässä metsällekin tärkeitä maan ravinteita. 🙂