Käyttäjän Leevi Sytky kirjoittamat vastaukset
-
Metsälehden numerossa 11/2012 on myös kerrottu velijussijalkasen metodeista. Sahalan kartanon nettisivuja kannattaa silmäillä ilman muuta.
Niinpä. Tanelin ja Antonin profilikuvat katsotuimmat, mutta Söppiksen kuva puuttuu vielä. 🙂
”Rikkivero” saattaa olla hyvä juttu. On pakko keksiä vaihtoehtoja laivojen polttoaineeksi. Esim. biopolttoaineet.
Tiheässä pitääkin kasvattaa, mutta hallitusti. Raivaussahalla saa aikaan kasvuympäristön, joka mahdollistaa kasvatettavien puiden järeytymisen parhaalla mahdollisella tavalla.
Silloin on luotu myös edellytykset korjuukoneen käyttöön kaikin puolin kannattavaksi. Ei ongenvapapuiden koneellinen korjuu ole minkään osapuolen kannalta hyväksyttävää. Loppujen lopuksi jonkun osapuolen ( koneyrittäjä ) tappiot maksaa puun myyjä.Pihkaniska ( MA ) hoitaa metsätalouttaan panostamalla tuotantoon mahdollisimman vähän. Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan puuntuotanto-olosuhteissa metodi sattaa olla se kannattavin vaihtoehto. Ja tietenkin on hyvä asia jos näin on.
Pihkaniska kertoi jossain toisessa ketjussa hakkuukoneen tehneen veljesten metsissä puolisen vuotta hakkuita, joista oleellinen osa lienee ollut energiapuuta. Onhan siinä tiliä tullut mukavasti ja koneyrittäjäkin lienee saanut jopa palkkaa työstään.
Eli molemmat osapuolet lienevät olleet tyytyväisiä tuloksiin.Itse en kannata risujen konekorjuuta. Eteläisen ja keskisen Suomen rehevillä mailla pitää mahdollinen energiapuu kasvattaa vähintään 70-100 litraiseksi. Ja korjata pois ensiharvennuksen yhteydessä.
Raivaussahallahan siitä tulevasta leimikosta saa mieleisensä ja se homma on tehtävä oikeaan aikaan. 🙂Leppoisia juhannuspäiviä kaikille palstan käyttäjille! Nauttikaa kesästä, hyttysistä yms. huolimatta. Kun kesä menee, nautitaan syksystä.
Siitä siirrytäänkin luontevasti kaamosmasennuksen kautta taas kevätväsymykseen… ( heh heh ).Taimille ”varmuuden vuoksi” tehtyjen boorilisäysten kustannukset olivat pienemmät kuin tekemättä jätetyn neulasanalyysin kulu olisi ollut.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan R. Rikalan mukaan boorin puutos vaivaa lähes kaikkia kaskettujen alueiden metsiä.
”Rikala havaitsi, että boorin puutos alkaa rajoittaa puuston kasvua, kun neulasten booripitoisuus on alle 16 ppm. Näkyviä kasvuhäiriöitä ilmaantuu vasta, kun booripitoisuus on alle 3-4 ppm:n tason.”
(Metsälehti 11/2012)Tuo oli uutta tietoa minulle, vaikka onhan noita boorilisäyksiä tullut tehtyä ”varmuuden vuoksi”, jopa kasvuaan aloittaville taimikoille.
Samalla voisi laskeskella paljonko ammattimetsuri polttaa bensaa vuodessa.
Toissa talvena meni itseltä n. 80 litraa moottorisahassa. Lisäksi raivurin bensat. Tämän vuoden arvio 20-30 litraa.Veivattiin sitä politiikkaa ihan urakalla. Jessekin saatiin käännettyä Suomen Keskustan kannattajaksi. Vae mitä?