Käyttäjän Leevi Sytky kirjoittamat vastaukset
-
Sen minäkin olen olen huomannut vuosien aikana, että mitä juntimpi peräkyläläinen, sitä suurempi luonnonsuojelun vastustaja.
Siellä esson baarin parlamentissa on oltava samaa mieltä muiden junttien kanssa. Näihin se persuaate kolahtaa.-bensasäiliön korkin ilmareikä
-bensaletku
-kaasari paskanen, tai kalvot jo uusittava
-kampiakselin stefat
-äänenvaimennin tukossaMetsän NP2-lannoitteessa on booria 0,4%. Eli tonnissa neljä kiloa.
Suositellussa levitysmäärässä n. 500 kg/ha on ”sitä” siis kaksi kiloa.Tulipahan nuo pitoisuudet selvitettyä.
Booriravinteessa on 0,75% booria. Jos levitetään suositusten mukaan 300 kg/ha tulee ”sitä ihteesä” 2,25 kiloa.
Täytyy enmmän suunnitella kuvakulmia ja etäisyyksiä. Ottaa runsaasti kuvia eritavoilla. Sitten valita niistä hyvät. Loput poistoon.
Gla sanoi ettei ole kokeillut vielä teroitusta. Teroitus tapahtuu ”liipalla” ja se kannattaa tehdä jopa tunnin välein. Kastele liippa (hiomakivi) ja hio terää molemmilta puolilta. Kokeile terävyyttä peukalolla. Tylsyneen ja terävän eron hoksaa selvästi.
Alkuun.
Kerran liikuskelin metsässä sahan kanssa, olinko pöllin teossa, vai mitä, en nyt sitä muista. Yhtäkkiä hoksasin että parissa haavan rungossa oli voimakkiden kynsien repimiä jälki noin parin metrin korkeudelle asti.
Karhu! Säikähdin ja niskakarvat pörhistyivät, adrenaliini-hormonia alko tulla kohisten vereen, että ohimosuonet pullistelivat. Otin sahan käteen ja suoritin katseella tiedustelua ympäristöstä. Nyt jäät nallukka toiseksi, jos vain tämä saha lähtee pyörimään.Kun tasaannuin hormoniryntyksestä elimistöön, rupesin tutkimaan jälkiä tarkemmin, ja nehän olivat hirvet sarvillaa tehneet.
Vaike sanoa oliko helpotus vai pettymys kun en päässyt karhun kanssa ottamaan matsia. 🙂
( Housupyykkiä ei tämä ”karhuepisodi” kuitenkaan saant aikaan.)Turha sitä uhota ettei pelkää karhua, kun se tulee polulla vastaan ja mörähtää niin on varmaan vetelä paska housussa joka ukolla.
–Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan R. Rikalan mukaan boorin puutos vaivaa lähes kaikkia kaskettujen alueiden metsiä.
”Rikala havaitsi, että boorin puutos alkaa rajoittaa puuston kasvua, kun neulasten booripitoisuus on alle 16 ppm. Näkyviä kasvuhäiriöitä ilmaantuu vasta, kun booripitoisuus on alle 3-4 ppm:n tason.”
(Metsälehti 11/2012)–Tämä merkittävä tieto littyy velijussijalkasen ( Sahalan kartano ) haastattelun. Ja kuten tuolla yllä kerroin, on se uutta tietoa. ( Minulle ainakin )
Neulasnäytteitä kannattaa tutkituttaa.