Käyttäjän Leevi Sytky kirjoittamat vastaukset
-
Voihan pienen, mutta vastahakoisen puun kaataa kätevästi tekemällä ensin kaatosahauksen. Syntyneeseen sahausrakoon laitetaan vänkäri. Sen jälkeen sahataan kaatokolo ja kammetaan jo yhteistyöhaluiseksi muuttunut puu nurin.
Lisäys: Siis sahaukset tehdään käänteisessä järjestyksessä, kaatokolo viimeisessä vaiheessa.
Kaatokiila, mieluummin kaksi päihittää vänkärin ilman muuta. Vaikkapa tilanteessa, jossa kaksi tukin kokoista kuusta ovat oksistaan kiinni toisissaan ( niin lähekkäin ). Vänkärillä ei liikahdakaan, mutta parilla kiilalla irtoavat varmasti.
Tietenkin on ensin sahattava se toinen poikki. 🙂Parisen vuotta sitten tehdyssä hankintasopimuksessa Metsäliiton kanssa oli maininta lehtikuusesta. Sitä olisi saanut laittaa mäntykuitupuun sekaan 10%.
Koivukuidun sekapuusta ei ollut mainintaa sopimuksessa.Kannattaa sitä kaatorautaa käyttää pienissäkin puissa jos ovat kallellaan väärään suuntaan. Kun raudan avulla saa vastahakoisen rungon kaatumaan ajouralle päin, säästää itseään. Jos huitelee ne sinne ”mehtään” päin, joutuu pari-kolme propsia vetämään saksilla uralle, eikä se ole kivaa se turha työ.
Vaikka Vuoksen vesistö pilaantuisi? Eikö ensisijaisesti pitäisi huolehtia ettei myrkyllisiä päästöjä pääse enää vesistöihin?
Onko luontoarvot uhrattava mammonan alttarille?Painopisteen ei tarvitse olla kovinkaan paljoa väärällä puolella, kun puu jää kaatamatta toivottuun suuntaan. ( Iso tukkipuu ) Vähäistä toispuoleisuutta voi kompensoida syvällä kaatokololla.
Raja tulee vastaan siinäkin, mutta kyllä sen tuolla käytännössä näkee helposti milloi on otettava järeämmät konstit käyttöön.Koe: Ota 200 litran tynnyri, paino 200 kg. Laita tynnyrin alle aivan reunalle 50mm kertaa 50mm rima. Aseta henkilövaaka riman vastakkaiselle puolelle. Katso vaa’an lukemat, n 100kg? Siirrä rimaa keskemmälle tynnyriä. Mitä vaaka näyttää? Pieneneekö lukemat? Kun rima on täsmälleen keskellä tynnyriä, vaa’an pitäisi näytää nollaa. Kuvittele että rima on pitopuu…
Tuohon toispuoleiseen koivuun olisi kyllä löytynyt niksi, jolla se varmasti menee haluttuun suuntaan. ( Ilman vinssejä, tms.) Jos olisi ollut enemmän kallellaan.
Mutta nyt pohditaan kaatokolon anatomiaa ja odotellaan myös ”inssien” kommentteja. 🙂
Kerroin tuolla kuvat-osiossa myös kaksihaaraisesta, tyveltään 40-senttisestä koivusta, jonka painopiste oli selvästi ”väärällä puolella” kaatosuuntaan nähden. Sahaamalla kaatokolon tavallista syvemmälle, lähes puoleen väliin puun paksuudesta, siirtyi painopiste jonkinverran edullisemmaksi kaatosuuntaan nähden.
Näin menetellen jaksoin juuri ja juuri kaikilla voimilla kammeta puun vänkärillä nurin. Väitän, että jos kaatokolo olisi ollut normaali kymmensenttinen, olisi koivu vieläkin pystyssä, tai tuuli olisi humauttanut sen kuusikkoon ja olisi syntynyt pienaukko.Onhan siitä jo aikaa kun tuon mitan kasasin, nyt vasta toin ilosanoman julki. Nostin samalla tään kikkaketjun, niin saa tuoda niksejä tms. esille.