Käyttäjän Leevi Sytky kirjoittamat vastaukset
-
Harrastelijan mielestä ( toisessa ketjussa ) tekijät ja selittäjät ovat asia erikseen. Nyt harrastelijan sanomisista ei oikein ota selvää. Olen saanut hänestä sellaisen käsityksen, ettei hirviä ole liikaa, mutta susia on. Antonin viestin jälkeen sai vaikutelman, että asia kääntyi toisinpäin. Heh heh.
Ps. Ei mitään henkilökohtaista, mutta harrastelijan kanta peto-ja hirviasioissa on jäänyt epäselväksi. Pelkkää selittelyä.
Energiapuuta pitää kasvattaa ja sitä pitää myös hakata konellisesti. Siihen velvoittaa jo sopimus, joka liittyy näihin ilmastonmuutosasioihin. Vuoteen 2020:kö sitä uusiutuvaa piti lisätä tietty määrä?
Tuossa yllä sanoin siitä raivaussahan ahkerasta käytöstä ja mitkä vaikutuset sillä on. Korjattava energiapuu pitää saada ihmisen toimilla järeytymään. Omien kokemusten perusteella uskallan sanoa, että istutus kuusikon seka/ylispuuna voi kasvattaa jopa 300 kpl/ha koivua, eikä kuusikon laatu, eikä kasvu kärsi. Onhan huomioitava myös lehtipuun kuusien kasvumaata parantava vaikutus.
Näin saadaan ensiharvennuksen yhteydessä korjata energiapuuta vähintään 60 motti/ha ja tämä arvio on alakanttiin, Kuusista lisäksi ainespuuta 40-60 mottia/ha.Mikä tärkeintä, näin menetellen on istutukuusikko säilyttänyt elinvoimansa, (vahva juuristo, eikä puut ole kärsineet valonpuutteesta). Ja toinen tärkeä pointti, konekorjuu kertoja on vain yksi!
Tuloksena on terve nopeasti tukkikokoon paisuva laatukuusikko.Kovasti paljon on syntynyt keskustelua ja kaikki alkoi parista kannon kuvasta. Hyvin harvoin tulee metsätöissä eteen tilanne, josta ei selviä ihan normaalilla tavalla. Kallistunutkin puu kaatuu kyllä sivulle päin, eikä sitä pidä yrittääkään vasten kallistumaa, ellei kallistuma ole aivan vähäinen. Paitsi pienikokoinen puu menee vänkärillä.
Jos on pakko kaataa kallellaan oleva tukkikokoinen vasten kallistumaa, nopein keino on kaataa se toisen puun avulla. Onnistuu, mikäli sopiva ”lyömäkäs” on sopivalla etäisyydellä vastahakoisesta kaadettavasta.
Sahataan vinoa kaadettavaa, kaatokolo ja kaatosahausta siten, ettei se tule päälle. Humautetaan ”lyömäpuu” suoraan kohti, tarkasti, otetaan etäisyyttä tilanteesta ja nautitaan syntyvästä ryskeestä.Ps. No, sanotaan näin että Jessellä on m.saha, mutta risujen sahuuseen tarkoitettu. 🙂
Heh heh! On se kuusmottinenkin joskus ollut niin pieni että on joutunut muilla nostattamaan hevosvaljaat heposen selekään.
Pari vuotta sitten kävi ajomies jo kesken hakkuun jonkun kuorman ajamassa. Muutamia runkoja jouduttiin vetämään köydellä, kun piti kaataa ulospäin palstalta. Kätevästi ne tulee sillälailla, silmukka tyven ympärille ja toinen pää nosturiin. Kerta vedolla katkasuun, sitten kyytiin.
Jonkun verran piti ”vinssata” koivuja, mutta vaijerilla, suurimmat tyvitukit 700 litraa,Ennenvanahaan sanoivat ainakin Savossa näin: ”Metälle pittää antoo kirvestä, se ee muuten kasva!”
Näinhä se on tilanne tänäkin päivänä. Kirveen/vesurin tilalle on vain tullut raivaussaha. Se on uskomatonta miten joutuisasti sitä tilavuutta tulee vaikkapa koivulle, kun ne raivataan sopivaan tiheyteen.
Olkoon koivut vaikka kuusentaimikon seka/ylispuina. Kestänee kasvattaa 200 litraisiksi 300 koivua/ha, eikä kuusien kasvu/laatu kärsi.Niin, tuolla koivusavotalla, josta tuo lukijan kuvien ”eritasokanto” on, joutui kikkaa käyttämään peräti neljään vinoon koivuun. Ylimääräistä aikaa kului kaataessa yhteensä ehkä 10-30 sekuntia.
Jos olisi kaatanut ne luonnolliseen suuntaan, olisi kasatessa kulunut 10-15 ylimääräistä minuuttia. Ja hirveä vetäminen vastamäkeen. ( Kymmenkunta pölliä.)Jesse ja kuusmottinen tuskin ovat olleet tositoimissa koskaan pöllin-,tai tukinteossa. Noin ylimielinen asenne voi olla vain sellaisilla, jotka eivät asiasta juuri mitään ymmärrä.
Kuusmottinen lukee metsätyöjutut kirjasta, eikä Jessellä ole edes oikeaa moottorisahaa. 🙂Jos aivotoiminta on kankeaa, niin meneehän siinä aikaa miettiessä. Esim. tuo eritaso-kaatosahaus ei ole juuri hitaampi kuin tavallinenkaan sahaus.
Voittaahan siinä ajassa jos saa kaadettua hankalan puun suoraan kasalle jollain niksillä. Mutta jos on tollo tössykkä, niin kaataa sen sitten ajouralta poispäin ja vetää peräsuoli pitkällä pölkyt vastamäkeen kasalle päin. Noinko kuusmottinen toimii?
Jessellä nyt on sama minnepäin se ne 40 milliset kaataa. Nehän jaksaa vetää kasalle kauempaakin. Heh heh.Kisille: Rahkeet ovat länkiin kiinnitetyt nahkalenkit. Rahkeet pyöräytetään aisan ympäri ja silmukkaan laitetaan luokki… en viitsi selostaa enempää. Katso googlesta. 🙂
Olen osannut valjastaa hevosen jo niin pienenä, että jonkun aikuisen piti nostaa valjaat hevosen selkään. Siitä jatkoin ”minä ite-tyyliin”.
Ps. Olin niin lyhyt etten ylettynyt, enkä kai olisi jaksanutkaa nostaa omin voimin niitä valjaita.
