Etusivu › Keskustelut › laurihääri › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän laurihääri kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 57)
1 2 3 4 5 6
  • laurihääri 19.12.2013, 15:49

    Naarva S23 pilkkeiden teon testilaskennassa työaika sisältää tyhjänä ajon palstalle, siirtymiset palstalla, hakkuulaitteen viennin kaadettavalle puulle, puun kaadon, puun tuonnin prosessoitavaksi, karsinnan + katkonnan, kuormattuna ajon varastolle, säkin irrottamisen sekä uuden säkin kiinnittämisen. Myös apuajat (esim. haittaavien pienpuiden raivaus) ovat laskelmassa mukana.

    Siinä sitä nyt on pähkäiltävää. Varmaan nettisivuilta ja tehtaalta suoraan saa lisäinfoa, jos asia vakavammin kiinnostaa.

    Mutta entäs tuo itseäni erityisesti kiinnostava ensiharvennus tällä metsäkonepohjaisella sykeharvesterilla. Mitkähän luvut siitä irtoaisi verrattuna perinteiseen miestyö-ajokone – tai moto-ajokone systeemiin?

    Jotakin tuolle nykysysteemeillä täysin kannattamattomalle ensiharvennushommalle on kyllä keksittävä.

    laurihääri 19.12.2013, 09:03

    Kysyin valmistajalta onko tuottavuutta tutkittu.

    On kuulemma tutkittu, ja antoivat seuraavat tiedot. Pilkekone oli traktorin perässä ja käytössä yksi säkki.

    Tuottavuus, pilke 33 cm:

    Rinnankorkeushalkaisijaltaan 6 cm puu, tuottavuus 1 irto-m3/h
    Rinnankorkeushalkaisija 18 cm, tuottavuus 6 irto-m3/h

    Pilkontakustannus, pilke 33 cm:

    Rinnankorkeushalkaisijaltaan 6 cm puu, kustannus 70 eur/h
    Rinnankorkeushalkaisija 18 cm, kustannus 10 eur/h

    Traktorin ja kuljettajan kustannus 60 eur/h

    Pitemmässä puussa käyrä on tietysti eri asennossa, mutta kannattavuuden raja kulkee jossakin 10 cm paikkeilla.

    Tämä siis sillä yhden säkin systeemillä. Onko se paljon vai vähän, niin sitä ammattilaiset osaavat paremmin arvioida.

    .

    laurihääri 19.12.2013, 02:35

    LahoPökkelö esitti, että tuo kevytmoto tekis vain rangaksi ja kuljettais kokopuuna laaniin.

    Ihan hyvä ajatus. Ei se pitemmänkään tavaran hakkuu ja kuljetus ole kiellettyä. Kustannushyötyähän tässä haetaan, eikä muuta.

    Kävi niinkin, että erään koivikon ensiharvennuksen hakkuutin hankintakaupalla ja miestyönä, kun ei kelvannut pystykaupalla sopimuskumppanille kuusialikasvoksen takia. Kun en raaskinut elinvoimaista joulukuusimetsää niittää, jäi tulos huonoksi: 25 vuotta koivuja kasvatin, enkä saanut edes istutuspalkkoja kuitattua, muista hoitokuluista puhumattakaan.

    Saattaa hyvinkin olla, että tuollainen Naarvalla varustettu ajokone ilmestyy jo seuraavalle ensiharvennuskohteelleni, kun takaan sille 65 euron tuntipalkan.

    Kiva olis katsoa onko tilinauhoissa eroa.

    laurihääri 19.12.2013, 01:47

    Minä harrastan vain puunkasvatusta, en tee itse kaupallisia hakkuita, en ole Naarvanpajan osakas, enkä ole yhtään klapikauppaa tehnyt.

    Ainoa asia, mikä minua kiinnostaa on puun kantohinta, ja se on nyt kuitupuulla naurettavan ja itkettävän välimailla. Lisää pitäisi saada, ja tuon halkokaupan järkeistämisen myötä siihen vois olla mahiksia.

    Omassa elannossa olen käyttänyt 40 ja 60 litran säkkejä, jotka on täytetty muotin kanssa metsässä ja kannettu lopulta uunin viereen.

    Muuten ovat käteviä, mutta ketuttaa,kun se säkki on kuin sukkahousu: joka ainoa räystö ja oksantynkä siihen tarttuu. Roskaakin siitä varisee.

    Mutta kun kysyttiin, niin sanon, että omakotitalon pihassa kulkutien varressa pitäisi olla sellainen kevyt, nätti, ovella varustettu, huppumallinen varasto, jonka alle se kuution säkki tai kaksi kivasti kätkeytyy.

    Nosturilla niitä säkkejä kuitenkin siirrellään, ja sillä vois nostaa sen pannumyssyn pois täytön ajaksi ja pistää takaisin, kun säkki on paikallaan.

    Mutta mitäs minä enempää, kun tämä puoli ei ole enää minun murheita. Keksikää itse parempia.

    laurihääri 18.12.2013, 22:20

    Ongelma on sekin, että (lähes) kaikissa omakotitaloissa on kyllä uunit, mutta ei asiallisia varastotiloja polttopuille.

    Siinä ne akka ja lapset hikoilee ja kiroilee ja rukkasenjälkiäkin tulee, kun puuntoimittaja kippaa neljän kuution kuorman irtotavaraa omakotitalon etupihalle!

    Ei se enää käy, ei mitenkään. Ei Venäjälläkään enää tiiliä kippailla.

    Kyllä tuon loppukäyttäjän ongelmat on myös ratkaistava.

    laurihääri 18.12.2013, 20:45

    Naarvassa on ohut suora terä, joka painaa puun vastinrautaa vasten poikki. Ei se murra puuta samalla tavalla kuin vanhat, pyörivällä giljotiinilla varustetut silppukoneet.

    Käykää katsomassa ja todetkaa itse: Naarvan katkaisukohta on lähes yhtä tasainen kuin sahalla tehty. Tietysti tylsä terä pikkusen murtaa, mutta silloin puu kuivuu, syttyy ja palaa paremmin. Laatu on tottumuskysymys, ja joku saattaa pitää Naarvan puita jopa parempina.

    On niitä koristehalkojakin myytävänä. Hyvä, etteivät ole höylättyjä.

    Roskapuusta tulee roskaa ja silokoivusta siloista. Sykeharvesteri ei peruuttele oksissa eikä mutkissa.

    laurihääri 18.12.2013, 17:31

    Euro se tämänkin asian lopulta ratkaisee, ja kustannuksia laskee jokkainen omalta kohaltaan omalla tavallaan.

    Mutta ihan aikuisten oikeasti: olen nähnyt sellaisia laskelmia, joissa todetaan, että klapiyrittäjälle on suunnilleen sama pilkkooko oman metsänsä puita, vai ostotavaraa. Kuitupuuta sen olla pitää, ja kannattavuus riippuu puun paksuudesta. Alle kymmensenttistä ei kannata (kaupallisesti) pieniä millään systeemillä.

    Kuitupuuta hakkaa nykysysteemillä moto ja sen ajaa metsästä pois toinen kone. Siitä se sitten kuljetetaan pilkontapaikalle, pienitään ja varastoidaan.

    Jos hakkuun suorittaisikin tuo ajokone, pilkkoisi puut klapeiksi sykeharvesterilla suoraan säkkeihin ja kuljettaisi pilkesäkit laaniin säästyisi ainakin näin puusta katsoen jokunen työvaihe.

    Saattaisi siinä säästyä muutama eurokin jaettavaksi kuskin ja isännän kesken.

    laurihääri 18.12.2013, 14:59

    Venäläiset veti telakoneella kokorungot laaniin ja pätkivät siellä, kunnes Ponsset ym muutti systeemit.

    Polttopuusouvi kaipaa samanlaista tuuletusta ja uutta ajattelua. Rukkasenjälkiä on klapeissa liikaa. Puun myyjälle ei jää mitään, vaikka ostaja tuntee maksavansa paljon. Ja sähköön verrattuna vähän.

    Liian on kalliit nämä nykysysteemit kiinteine koneasemineen.

    Naarva kertoo myyneensä yli 200 sykeharvesteria. Varmaan niitä käytetään pääasiassa maataloustraktorin perässä, mutta ei hyvä. Renkaat eivät kestä, pohjaa ei ole suojattu, eikä kuormaajan ulottuvuus riitä, sanoo nimimerkki ”kokemusta on”.

    Karanneita, hieskoivun valtaamia taimikoita ja pellon pientareita riittää. Ensin vaan raivaussahalla poikki kaikki alle 7 senttiset ja parin vuoden päästä tuo klapimoto töihin. Silloin keskipaksuus vois olla jotain 10 – 16 cm, ja isäntäkin sais pikkusen tiliä, vaikka on säästeliäästi taimikkoaan hoitanut.

    Vois sopia jollekin metsurille ensimmäiseksi koneeksi ja kokonaisvaltaiseksi karanneen taimikon kunnostustavaksi.

    Tureikon tilalla huojuiskin pian kolmosluokalle pyrkivä metsä.

    laurihääri 23.1.2013, 12:21

    Tämän säikeen nimi näyttää olevan ”Metsän ravinnetalous”. Se on hyvä nimi, sillä siitä riippuu kaikki. Myös kasvu ja kannattavuus..

    Mitä karummissa olosuhteissa puu kasvaa sitä suurempi nälkä (tai jano) sillä on. Muutama harva minimitekijä määrää mihin mittaan se piippa viruu.

    Minun mielestäni kaikkein tärkeintä on huolehtia maaperän kasvukunnosta. Siitä, että kaikkia ravinteita on riittävästi ja mikroilmasto on ötököille ja hajottajille ja sienille sopiva. Sen vuoksi pitäisi etenkin karuille maille saada kasvamaan mitä tahansa leveälehtistä rojua, joka maatuessaan parantaa ravinnetilannetta ja suojaa paahteelta.

    Tästä syystä ei minun mailtani nosteta kantoja, raivata risuja, eikä korjata energiapuuta. Ne ovat juuri sitä ravintoa, jota kasvava metsä nyt tai myöhemmin välttämättä tarvisee.

    Kasvattaminen on kasvamaan saattamista

    laurihääri 22.1.2013, 21:34

    Jotta ette ihan hulluna pitäisi kerron noista rämepalstoista seuraavaa:
    Ensimmäisen metsäpalstani ostin ensimmäisillä palkkarahoillani v. 1969. Se oli ojittamatonta rahkasuota 22 ha ja maksoi 100 mk/ha = 2.200 mk. Reunassa oli myös tukkimittaista hieskoivikkoa, mutta ei sillä ollut arvoa: koivua osti vain Vapo haloksi. Muutaman vuoden päästä hyppäsi lehtipuun hinta, kun lastulevytehdas käynnistyi ja vaneriakin tarvittiin.
    – Palsta ojitettiin ja lannoitettiin, kerättiin tasalatvat pois ja ostettiin niillä rahoilla ensimmäinen auto.
    – Nyt se palsta on hyvässä kunnossa ja näyttää kasvavan metsäsuunnitelman mukaan 3 – 6 m3/ha/v.

    Toinen palsta tuli omistukseeni isän kuolinpesän selvityksessä v. 1986. Elettiin sitä aikaa, ettei virkamies saanut ostaa metsää kuin perinnönjaon yhteydessä. Pinta-alaa on 30 ha ja sekin kasvaa nýt puuta 3 – 5 m3/ha/v. Ja kyllä se on ilo vanhan miehen silmälle!

    Leipätyönäni paimensin vieraita rahoja ja omaisuutta. Nyt olen eläkkeellä, mutta kun tykkään näistä säntlänmättäistä niin valmistuin aikuisopiskelijana metsuriksi v. 2009.

    Metsäpalstojakin olen ostellut, lähinnä Metlan Mottia hyväksi käyttämällä. Parhailla kuvioilla 45-50 v rauduskoivikon ja istutuskuusikon paksuus rinnankorkeudella on 30 sm.

    Jotenkin kuvittelen tietäväni mikä kannattaa ja mikä ei. Ja silti käyn joka kuviolta erikseen kysymässä mitä sais olla, että kasvaisit.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 57)
1 2 3 4 5 6