Käyttäjän Lauri Vaara kirjoittamat vastaukset
-
Markkinataloudessa ei ole puukauppojen jakoa hankinta- ja pystykaupoiksi. Kaikki puukauppa on toimituskauppaa (”hankintakauppaa”) tienvarteen tai tehtaalle. Puunmyyjä voi aina valita, minkä osan puunkorjuusta tekee itse ja mitä palveluja ostaa palveluyrittäjiltä (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205153-visio-metsataloudesta-markkinataloutena).
Markkinatalous on lopulta tulossa metsätalouteenkin.
Lauri Vaara
Lauri Vaara 30.12.2015, 10:15Jovain puki sen sanoiksi: ”Vapaa kilpailu ei tarkoita mitään traktorikaluston esiinmarssia tai metsänomistajille tarkoitettua rajoitettua hinnoittelua, niin kuin se tähän asti on ollut, vaan yhtäläistä toimintamallia, kaluston, mittauksen, puun vastaanoton jne osalta”.
Juuri näin sen pitää olla. Metsänomistaja on puutavaroiden tuotantoa harjoittava yrittäjä, jonka yritystoimintaa ei saa rajoittaa kartelleilla, korruptiolla eikä lakien väärintulkinnoilla. Metsätaloutta harjoittavien yritysten hyvinvointi palvelee parhaiten teollisuuden puuhuoltoa ja kansantalouden hyvinvointia.
Itsenäiset puunkorjuun, kuljetuksen ja metsäammatillisten palvelujen yritykset ovat välttämätön osa tehokasta puutavaroiden tuotantoa. Palveluyrityksiäkään ei saa kahlita tarjoamasta metsänomistajille näiden kysymiä korjuun, kuljetuksen ja asiantuntijan palveluja.
Lauri Vaara
P.S. Tervetuloa Reijo kahville ensi vuonna!
Lauri Vaara 29.12.2015, 15:23Jovain on ymmärtänyt pystykaupan korruption aivan oikein. On niitä ymmärtäjiä paljon muitakin, mutta eivät viitsi tänne kirjoitella, kun pääosa kirjoittajista metsäalan vanhaan malliin pelottelee kaikenlaisilla uhkakuvilla, kun metsäalalle vaaditaan kilpailua. Kilpailu ole uhka kenellekään. Vasta kun kilpailu tuo alalle tehokkaita toimijoita, ne ovat uhka tehottomille toimijoille.
Perustuslaki turvaa metsänomistajalle metsän hallinta- ja käyttöoikeuden. Metsänomistajalla on yksinoikeus päättää metsän käytöstä eli puunkorjuusta ja puutavaroiden kuljetuksesta käyttöpaikalle. Kaikki muut toimijat tarvitsevat korjuuseen ja kuljetukseen metsänomistajan antaman valtakirjan, mikä tavallisesti on korjuu- ja/tai kuljetussopimus.
Pystykaupan korruptio on taloudellisen väkivallan käyttöä yhtiön tahdon läpiviemiseen: en osta puuta, jos et anna minulle valtakirjaa puunkorjuuseen; en ainakaan maksa puustasi täyttä markkinahintaa.
Mutta yhtiö ei tyydy puunkorjuun valtakirjaan, vaan vaatii metsänomistajaa luovuttamaan perustuslaissa turvatun metsäomaisuuden käyttöoikeuden. Luovutus piilotetaan puun pystykauppaan, joka on metsän käyttöoikeuden (hakkuuoikeuden) kauppa.
Pystykaupan korruptio on vienyt metsätalouden keskiajalla sovellettuun feodaaliseen maanomistukseen, jossa maan omistus ja käyttöoikeus oli erotettu toisistaan. Talonpoika ei omistanut viljelemäänsä maata. Maan omisti kuningas, jolle maksettu maavero katsottiin maan vuokraksi. Vain aatelisilla, jotka oli vapautettu maaverosta, oli täydellinen omistusoikeus maahansa (Ks. Metsänhoitajien maa, s. 376; https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38458/mets%C3%A4nho.pdf?sequence=1)
Suomessa metsänkäyttö on sosialisoitu metsäalan laitoksille metsänomistajien kollektiivitaloudeksi. Metsänomistajille on jäänyt metsän juridinen omistusoikeus. Puunkorjuun kollektiivitaloutta johtavat metsäyhtiöt. Metsän käyttöoikeuden luovutuksesta maksettua korvausta nimitetään puun (kanto)hinnaksi.
Lauri Vaara
Lauri Vaara 26.12.2015, 18:30Metsätalouden kehittämisestä vastaava metsänhoitajakunta ei ole koskaan ymmärtänyt metsätaloutta yritysten harjoittamaksi puutavaroiden tuotannoksi. Yritystalouden vaihtoehto ja omistajan oikeudet metsänsä käyttöön on kitketty käytännöstä niin tarkkaan, etteivät ihmiset edes tiedä, mitä niillä tarkoitetaan.
Tilanne on verrattavissa entisen Neuvostoliiton tilanteeseen. Kun Neuvostoliitossa ruvettiin puhumaan vapauden ja demokratian puutteesta, niin ihmiset eivät ymmärtäneet, mitä vapaus ja demokratia tarkoittavat. Vasta kun ihmiset saivat passit, pääsivät vapaasti matkustamaan ja saivat oikeuden erota työpaikasta oma-aloitteisesti, he alkoivat ymmärtää eläneensä orjuudessa Stalinin kaudella .
Suomessakin ymmärretään metsätalouden nykyiset vääristymät vasta sitten, kun on toteutettu yrittäjiin ja kilpailuun perustuva metsätalous. Vasta vaihtoehtojen tultua näkyville havaittaisiin, millaisessa vaihtoehdottomuuden tilassa metsätaloutta on harjoitettu vuosikymmeniä .
Kilpailun tuomia vaihtoehtoja ei voida ennalta tietää. Vain se tiedetään, että kilpailu aina tehostaa tuotantoa. Asenteiden avartamiseksi tarvitaan visioita mahdollisesta kehityksestä. Olen ETLAn kustantamassa tutkimuksessa ”Tehottomuutta, terroria ja tiedotusta” esittänyt vision markkinataloutta soveltavasta metsäalasta (s. 112) ja kopioinutv sen blogiini, johon linkki tässä (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205153-visio-metsataloudesta-markkinataloutena). Visiossa kuvaan metsätaloutta tilanteessa, jossa metsänvuokraus (pystykauppa) olisi lopetettu ja siirrytty tuotantolähtöisistä massatuotteista kysyntälähtöisiin tilaustuotteisiin ja massapalveluista asiakaspalveluihin.
Lauri Vaara 26.11.2015, 14:36… Jatkoa viestiin
Tiede. fi, Biologia, Kootut argumentit avohakkuu/viljelyä vastaan. 1. viesti 30.8.2006
JUSTIS, Viesti 8211/8216, Lähetetty 13:22 | 25.11.2015Kaverilla oli jo maailmaa ja metsääkin nähnyt Valmet 6400 (?) jossa oli kaatopää ja mittalaite. Hän kaatoi puut ja katkoi ne ostajien haluamiin mittoihin. Myös latvat karsittiin. Puut hän ajoi tienvarteen jollain maailmansodan aikaisella Ford Countyllä. Mutta hyvin onnistui silläkin, maasto oli toki melko helppoa.
Tukit kuljetettiin 2 eri ostajalle ihan puutavara-autolla serkkuni toimesta. Mielestäni melko halvalla. Pikkutukkia ja kuitua tuli sen verran vähän että en viitsinyt niitä edes yhtiöille tarjota. Osan otin itselle polttopuuksi ja loput myin naapurikylän kyläyhdistykselle ja paikalliselle metsästyseuralle. Latvuksetkin ajettiin kasalle kuivamaan, ajattelin laittaa ne hakkuriin ensi syksynä.
Nyt oli sitten loppulaskun aika. Ensin pitää mainita että hakkuun jälki oli parempaa kuin yhdessäkään aikaisemmin tekemässäni kaupassa. Olen erittäin tyytyväinen. Tästä kiitoksena vein tyypille pitkän pullon mustaa rellua ja emännälle laadukkaan punaviinipullon. Naamat loisti kuin Naantalin aurinko.
Paras yhtiön tarjous pystyyn olisi toteutuneella kuutiomäärällä ollut karvan alle 11500 euroa. Kun olen vähentänyt kaikki kulut jäi viivan alle 14600 euroa. Luvut ei sisällä alv. Rellu ja viini meni omaan piikkiin. Lisäksi sain samaan rahaan itselle läjän polttopuita ja hakerankakasan. Palkkani siis vaivannäöstä 3100 euroa. Mutta menihän siihen monta tuntia aikaa ja työmies on palkkansa ansainnut vai mitä?
Hankintahakkuuta en edes harkinnut, ainakin pacanus rusticanus ymmärtää miksi en. (L.V. Justis ei näytä ymmärtävän, että hankinta- ja toimituskauppa ovat sama kauppatapa)
Lauri Vaara
Lauri Vaara 20.10.2015, 14:19Tässä minun käsitykseni hyvistä puukauppatavoista.
Puuntuotannossa ja puukaupassa on lähtökohtana, kuten muussakin tuotannossa, asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen yrittäjän päättämillä menetelmillä. Puunostaja on asiakas, joka määrää puutavaroiden määrän, lajit, mitat, laadun, toimitusajan ja -paikan. Puunmyyjä on puuntuotannon yrittäjä, joka itse tai valtuuttamansa ammattimiehen avustamana valmistaa ja toimittaa puutavarat menetelmillä, jotka maksimoivat yrittäjän metsän nettotuoton.
Puunkorjuun palvelujen kaupassa on lähtökohtana sama periaate. Palvelujen ostaja on puuta myyvä metsänomistaja, joka määrää palvelun tarpeen, lajin, määrän, laadun ja toimitusajan. Palvelujen myyjät ovat palveluyrittäjiä, jotka kilpailevat puunmyyjien suosiosta palvelujen hinnoilla ja laadulla. Kilpailun keinoja ovat aiempien töiden esittely maastossa tai aiempien palvelun ostajien suositukset.
Alihankinta on yleinen käytäntö tavaroiden ja palvelujen markkinoilla. Palvelujen myyjät voivat ostaa palveluja alihankintana toisilta palvelujen tuottajilta. Metsäyhtiöt puunkorjuun palvelujen myyjinä ostavat yleisesti konetyön palvelut alihankintana koneyrittäjiltä.
Lauri Vaara
Lauri Vaara 17.10.2015, 15:36Roisto Reippaalle
Puun pystykaupan virallinen nimi ”Hakkuuoikeuden kauppa” johtuu siitä, että pystypuu on kiinteää omaisuutta, jota ei voi myydä irtaimen tavaran kaupalla. Pystykaupassa puun omistusoikeus siirtyy yhtiölle vasta kun puu on kaadettu. Siinä puu muuttuu irtaimeksi tavaraksi. Oikeustieteessä pystykauppa tulkitaan tulevien irtaimien esineiden kaupaksi.
Ei ole eri logiikkaa hakkuuoikeuden kaupalla ja raakapuun hinnalla. Hakkuuoikeuden kaupassakin (pystykaupassa) metsäyhtiö arvioi puun kantohinnan tarjouksen. Timppa kirjoittaa edellä aivan oikein, että metsäyhtiö vähentää puutavaroiden valmistuskustannukset puun tehdashinnasta ennen kuin päättää maksettavan kantohinnan.
Lauri Vaara 15.10.2015, 15:56Pystykaupassa sosialisoidaan puunmyyjän tulot
Puun hinnan alkulähde on puun tehdashinta. Tehdashinnat ovat puutavaroiden bruttohintoja, joista koostuu puunmyyjän bruttotulo puukaupasta. Kantohinta on jäännös bruttotulosta, josta metsäyhtiö on vähentänyt korjuun ja kuljetuksen kustannukset.
Yhtiö siis korjaa puuta puunmyyjän rahalla, mutta kun myyjät eivät sitä tiedä, yhtiö korjaa puuta isännättömällä rahalla.
Pystykaupassa puunmyyjien bruttotulot sosialisoidaan. Toisille puunmyyjille kantohintaa korotetaan ja toisilta alennetaan. Sosialisoinnin tekee mahdolliseksi isännätön raha. Tässä siitä esimerkki.
Puun kesäkorjuun kustannukset ovat talvikorjuun kustannuksia korkeammat. Matematiikan mukaan kesäkorjattavan puun kantohinta jää talvikorjattavan puun kantohintaa pienemmäksi. Hintojen suhteet ovat kuitenkin päinvastaiset, kesäkorjattavasta puusta maksetaan korkeaa, talvikorjattavasta matalaa kantohintaa.
Siinä sosialisoidaan korjuun kustannuksia. Talvikorjattavan leimikon myyjä maksaa osan kesäkorjattavan leimikon myyjän korjuukustannuksista.
Ovatko isännätön raha ja sosialisointi korruptiota?
Lauri Vaara 13.10.2015, 16:53Nimimerkki MJO kaipaa valaisua korruption väitteeseen.
Korruptio ei rajoitu vain lahjuksien antamiseen ja vastaanottamiseen. Korruptio hakusanalla löytyy Wikipediasta muun muassa Vaasan yliopistossa tehty tutkimus ” Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli-verkostot Suomessa”. Sen nimi kertoo, että on monenlaista ja eettisyydeltään monentasoista korruptiota.
Pystykaupan korruptiolle olen esittänyt perusteluja Uuden Suomen blogissa ”puun pystykauppa on korrutiota” (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204161-puun-pystykauppa-on-korruptiota)
Perustelut pystykaupan korruptiolle löytyvät samasta englanninkielisestä metsätalouden oppikirjasta, jossa pystykauppa on todettu täydelliseksi, ehkä parhaaksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi (Sundberg, U & Silversides, C.R.1987. Operational Efficiency in Forestry, s. 17).
Lauri Vaara 13.10.2015, 15:23Korpituvan Taneli: ”Kyllähän pystykaupan ja hankintakaupan hinnoissa on selvä ristiriita, mutta minkäs teet?”
Vastaus on pystykaupan lopettaminen. Kun ei ole pystykauppaa, ei ole pystykaupan hintaakaan eikä ristiriitaa sen ja hankintahinnan välillä.