Etusivu › Keskustelut › Lauri Vaara › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Lauri Vaara kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6
  • Lauri Vaara 28.10.2017, 12:39

    Savottamiehelle ei ole selvinnyt, miksi puunmyyjille ei käy yksi puun hinta. Ei se ole selvinnyt muillekaan puunkauppaa loogisesti arvioiville ihmisille.

    Savottamies kirjoittaa: ”Ostaja kertoo paljonko heidän korjuu maksaa. Avo- , harvennus-, ensiharvennushakkuu. Sitten puun myyjä päättää hakkaako ostajan urakoitsija, naapuri/mhy, tms, vai myyjä itse perinteisesti hankintana. Eikös tästä ole kokoajan ollut kyse….?”

    Juuripa tästä on kokoajan ollut kyse.

    Mutta ostajien puunkorjuu on niin kallista, että sen kustannuksia ei haluta kertoa. Kustannukset piilotetaan perimällä ne puunmyyjältä pimeästi vähennyksenä puun bruttohinnasta (tienvarsi- tai tehdashinnasta). Puun bruttohintaa ja siitä vähennettyjä kustannuksia puumyyjä ei tiedä. Hän saa tietää väin jäännöksen, jota nimitetään puun kantohinnaksi.

    Puunkorjuun Lauri-laskurilla (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg) olen laskenut, että puunostajien kallis puunkorjuu tuhlaa puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa joka vuosi (10 €/m3). Mikäpä on tuhlatessa, kun tuhlattu raha ei ole omaa rahaa ja tuhlaus tapahtuu täysin pimeästi.

    Lauri Vaara

    Lauri Vaara 16.10.2017, 11:12

    Hakkuuaukkojen heinäpellot ovat yksi tulos puun pystykauppojen aiheuttamasta metsätalouden korruptiosta. Ensin metsäyhtiö tarjoaa pystykaupoissa siemenpuu- ja suojuspuuhakkuista ja jatkuvan kasvatuksen hakkuista niin matalaa kantohintaa avohakkuuseen verrattuna, ettei peitteellisen metsän säilyttäviin hakkuisiin kannata ryhtyä.

    Jos puun hinnalla ohjaaminen ei riitä puunmyyjän taivuttamiseen avohakkuuseen, yhtiö korottaa avohakkuun etua ilmaisilla tai alihinnoitetuilla puuntaimilla. Jos sekään ei vielä riitä, voidaan metsänviljely tehdä kokonaan ilmaiseksi. Suomi 24 keskusteluareenalla nimimerkki Ab Surd Oy kirjoitti 5.11.2015: ”Minulle metsäyhtiö ei ole luvannut puukauppojen yhteydessä muuta ilmaista kuin päätehakkuun jälkeiset uudistustyöt”.

    Lauri Vaara

    Lauri Vaara 25.9.2017, 10:43

    Täällä on virinnyt keskustelua hakkuu- ja ajotaksoista erilaisissa kohteissa. Nehän löytyvät maataloustraktorille valmiiksi laskettuina täälläkin esitellystä puunkorjuun Lauri-laskurista.

    Laskuri antaa hakkuutaksan 1. ja 2. harvennuksessa, kun hakkuun tuotoksen (kustannustekijä no 13) lukuarvoksi kirjoitetaan 1. tai 2. harvennuksen tuntituotos, jotka löytyvät alaviitteestä. Vastaavasti löytyy alaviitteestä ajotaksa (kustannustekijä no 14) erilaisissa kohteissa.

    Laskuri antaa 15 euroa/tunti nettotuloa tavoittelevalle urakoitsijalle huomattavasti matalampia taksatavoitteita kuin täällä kerrotut nykyiset taksat. Tässä vertailu.

    Nykyiset taksat:

    Metsuri motokuski 23.9.:

    – avohakkuu 3,50 euroa/motti, puunajo 3 euroa/motti.

    – harvennushakkuu 15 euroa/motti, puunajo 5 euroa/motti.

    Laskurin antamat taksatavoitteet:

    – avohakkuu  hakkuu   ?    euroa/motti, puunajo 3,34 euroa/motti.

    – 1. harvennus: hakkuu 8,45 euroa/motti, puunajo 4,32 euroa/motti.

    –  2. harvennus: hakkuu 5,93 euroa/motti, puunajo 4,10 euroa/motti.

    Lauri Vaara

     

    Lauri Vaara 6.9.2017, 21:39

    Täällä on useissakin viesteissä vaadittu kuvaamaan, mitä tapahtuisi käytännössä, jos puun pystykauppa lopetettaisiin ja ryhdyttäisiin käymään puusta ja korjuutyöstä erillistä kauppaa. Olen sitä kuvannut ETLAn kustantamassa kirjassa ”Tehottomuutta, terroria ja tiedotusta maan metsissä”. Sieltä löytyy luku sivulta 112 luku ”Visio metsätaloudesta markkinataloutena”. Olen kopioinut luvun myös Uuden Suomen blogiini, josta se löytyy Googlen hakutoiminnoilla.

    Luku vie kirjassa hieman yli neljä sivua. Siinä on viisi alalukua. 1) Metsätalouden tila, 2) Yritykset ja kauppatavat markkinataloudessa, 3) Puun kasvatus ja korjuu markkinataloudessa, 4) Elinkeinot, edunvalvonta, neuvonta ja luontoympäristö markkinataloudessa ja 5) Puunhankinnan riskien hallinta markkinataloudessa.

    Kilpailun tuomia vaihtoehtoja ei voida ennalta tietää. Vain se tiedetään, että kilpailu yleensä aina johtaa toiminnan tehostumiseen. Kilpailu on pehmeä ohjauksen keino. Se antaa aiemmin kilpailun rajoituksista hyötyneille yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuden muuttua kilpailun vaatimusten mukaisiksi.

    Lauri Vaara

    Lauri Vaara 24.8.2017, 10:47

    Pari päivvä sitten Jovain toivoi minun vastaavan kysymykseen isännättömästä rahasta. Tässä vastaukseni.

    Puun tuotannon-jalostuksen ketjussa tehtaan portti on rajakohta, jossa vaihtuu ketjun tapahtumien maksaja. Kohdan määrää tapahtumissa hyödynnetty tuotantopanos. Portille saakka hyödynnetään metsänomistajan metsää, siitä eteenpäin metsäyhtiön omistamia puunjalostuksen investointeja.

    Puun tehdashinta on puun tuottajalle puun bruttohinta, metsäyhtiölle puunjalostuksen puukustannus. Puun bruttohinnoista koostuu puunmyynnin bruttotulo.  Bruttotulosta tuottaja maksaa tuotannon ja käyttöpaikalle kuljetuksen kustannukset. Jäännös on puunmyynnin nettotulo.

    Tuotantopanosta hyödynnetään valmistamalla siitä markkinoilla kysyttyjä tuotteita. Tuotannon kustannukset maksaa aina panoksen omistaja, joka saa myös hyödyt valmistetuista tuotteista.

    Metsän hyödyntämisessä (puukaupassa) puurungoista valmistetaan tukkeja, kuitupuuta ym. puutavaroita.  Hyödyn maksimoinnin tavoite kannustaa metsänomistajaa mataliin korjuun kustannuksiin ja valmistamaan puurungoista puutavaroita, jotka maksimoivat metsän nettotuoton.

    Puunkorjuun ja -kuljettamisen kustannukset ovat puunmyyjän puuntuotannon kustannuksia. Puukaupan tapahtumassa ne ovat puun toimituskustannuksia, eivät metsäyhtiön puun hankintakustannuksia niin kuin yleisesti luullaan.

    Metsäyhtiön puun hankintakustannukset rajoittuvat puukauppojen ja puunoston tapahtuman kustannuksiin, ja päättyvät puukaupan sopimuksen allekirjoittamiseen.

    Pystykaupan puunkorjuussa metsäyhtiö ei ole puun hankkija vaan puunkorjuun urakoitsija, joka myy korjuupalvelua puun myyjälle. Yhtiö piilottaa urakoitsijan asemansa ja korjuupalvelun kaupan niputtamalla palvelun ja puun kaupat yhdeksi hakkuuoikeuden kaupaksi eli pystykaupaksi.

    Pystykauppa on metsän vuokrausta. Sillä eristetään puun myyjä puunkorjuun tapahtumista ja taloudenpidosta. Puunmyynnin bruttotuloa käyttää puunmyyjän sijasta metsäyhtiö. Yhtiö päättää oman palkkansa puunkorjuussa ja maksaa sen itselleen vähennyksenä puunmyyjän bruttotulosta.

    Metsäyhtiö johto asettaa puunmyynnin bruttotulon tavoitteen etukäteen puukustannusten arviona. Tavoite annetaan metsäosastolle. Metsäosasto jakaa arvioidun bruttotulon etukäteen puukaupan hyödynsaajille, joita ovat puun myyjä, korjuun ja kuljetuksen yrittäjät ja yhtiön metsäosaston toimihenkilöt. Metsän vuokra (kantohinta) on yksi menoerä muiden joukossa sillä erolla, että se muodostuu jäännöksenä, kun puukustannuksesta ensin on erotettu muiden hyödynsaajien summat.

    Puunmyyjä ei tiedä puunmyynnin bruttotuloa eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Myyjä ei tiedä edes sitä, että kaikki korjuun ja kuljetuksen kustannukset maksetaan hänen rahallaan. Metsäyhtiö korjaa puuta isännättömällä puunmyyjien rahalla.

    Kun otetaan omaan käyttöön kauppakumppanin rahaa kumppanin sitä tietämättä, kyse on ryöstämisestä. Pystykauppa on puunmyyjän ryöstämistä. Metsäyhtiö ottaa puunmyyjän bruttotulosta rahaa omiin menoihinsa miten paljon tahansa ja maksaa rahalla mitä kustannuksia tahansa. Rahalla on maksettu metsureille rakennettujen asuntojen, yhtiöiden virkistyskämppien ja kalalammikoiden kustannuksia ym. Puunmyyjien rahalla maksetaan myös metsäyhtiöiden omistaman Metsätehon kustannukset. Metsäteho on tutkimuslaitokseksi naamioitu yhtiöiden metsäosastojen edunvalvontalaitos.

    Isännätön raha on tehnyt mahdolliseksi jättimäisen tuhlauksen metsäyhtiöiden puunkorjuussa. Lauri-laskurin esimerkissä tuhlauksen määräksi vuonna 2013 on laskettu noin 500 miljoonaa euroa. Se on alentanut puunmyyjän nettotuloa (kantohintaa) noin kuusi euroa/kuutiometri.

    Lauri Vaara

    Lauri Vaara 14.8.2017, 18:59

    Pystykauppojen lopettamisessa muutetaan vain puukaupan asiakirjoja. Yhden hakkuusopimuksen sijasta tehdään metsäyhtiön ja metsänomistajan välillä kaksi sopimusta, sopimus puukaupasta tienvarsihinnoilla ja sopimus puunkorjuusta korjuun urakointihinnoilla. Mikä tekee tästä fiaskon?

    Lauri Vaara

    Lauri Vaara 13.8.2017, 06:02

    Minua hämmästyttää, että A. Jalkanen metsäntutkijana ottaa kantaa analyysiini (tutkimukseeni) puunkorjuun kustannuksista laskuriin tutustumatta ja laskurin käsikirjoitusta lukematta. Ei ole tutkijalta liikaa vaadittu, että lukee kahdeksan liuskaisen käsikirjoituksen.

    Vai karkoittiko Lauri-laskurin nimi ”Maatilayritys puunkorjuun urakoitsijana” metsänhoitajan laskuriin tutustumasta, sillä metsänhoitajille maataloustraktori korjuukoneena on punainen vaate?

    Tässä jälleen Lauri-laskurin ja sen käsikirjoituksen ”Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus” linkit.

    Laskuri https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg

    Käsikirjoitus https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Lauri Vaara

    Lauri Vaara 31.7.2017, 18:45

    Rane2:lle (29.7.2017, 17.15)

    Eikö Rane2;lle ole vieläkään selvinnyt, että metsäyhtiö vähentää (pidättää) puun bruttohinnoista kaikki puunkorjuun ja kuljetuksen kustannukset ja lisäksi korruption kustannukset. Suomi keskustelupalstalla nimimerkki Oy Surd Ab kirjoittaa (5.11.2015),  että ”Minulle metsäyhtiö ei ole luvannut puukauppojen yhteydessä muuta <u>ilmaista kuin päätehakkuun jälkeiset uudistustyöt”.</u>

    Näihin ilmaisiin töihin ja ilmaisiin puuntaimiin tarvittavat kustannukset otetaan kaikilta puunmyyjiltä puunhintojen vähennyksinä.

    Lauri Vaara 31.7.2017, 18:40

    Näätä ei huomaa (29.7.2017, 16:56), että olen lisännyt laskurin kustannustekijöihin mahdollisuuden lisätä kustannuksiin vieraan työvoiman kustannukset (no 18). Jos työntekijän palkaksi oletetaan 15 €/tunti, jäisi maatilayrittäjälle nykyisillä korjuun kustannuksilla traktorin vuokraa 16 euroa tunnilta.

    Puun siirtokustannuksia syntyy nykyisin siitä, että ensin puu kuljetetaan kannolta autotien varteen metsätraktorilla. Sitten siirtokuljetuksena siitä rautatie- tai vesikuljetukseen tai raskaan kuljetusrekan kuljetukseen raskaan autoliikenteen tien varteen.

    Maataloustraktorilla puu kuljetettaisiin ilman välivarastointia kannolta suoraan kaukokuljetuksen kuormauspaikalle.

    Lauri Vaara 12.5.2017, 20:52

    Onkohan täällä keskustelupaltalla sabotaasia, kun taas havaitsen, että viestiketjun aloituksessa antamani linkki ei enää toimi. Tässä uusi linkki:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg

    Lauri Vaara

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6