Käyttäjän Lauri Oinonen kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaakohan enää rantoja ostella, kun niitä ei suojelupolitikka anna enää käyttääkään, koska 50 metriä rannasta mitattuna vaaditaan jätettäväksi villiintymään läpipääsemättömiksi pajupöheiköiksi ja kaatuilevien lahopuiden hengenvaaralliseksi ryteiköksi?
Toki tuon suojelun kautta kyllä katoavat kalastajat, ravustajat ja vesilintujen metsästäjätkin ja muutkin kulkijat rannoilta! Saatkohan tehdä edes polkua rantaan hakeaksesi saunavettäkään?
Jos kuitenkin tykkäät noista pajupöheikkö- ja ryteikkörannoista, niin ostele ihmeessä, nyt alkaa suojelun ansiosta kohta saada rantoja hyvinkin halvalla, koska rannat suojelun ansiosta menettävät kaupallisen arvonsa!
Lauri Oinonen 28.9.2024, 21:57Keskustelussa kuvastuu hyvin nykyisten vuosikymmenten ja metsäkoneajan tuomat probleemat. ”Vanhaan hyvään isännän linjan aikaan”, mikä on kaukainen muisto vain puun myyjä ”apteerasi” eli mitoitti tukit ja pyrki saamaan mahdollisimman paljon tukkipuuta. Nyt tämä mahdollisuus on menetetty ja koen, että valitettavasti nyt mitoitetaan tukit niin, että saadaankin kuitupuuta mahdollisimman paljon. Jos haluttaisiin tehdä myös lyhyitä tukkeja, saataisiin enemmän tukkia.
Kun ennen oli sirkkeliyrittäjiä, saatiin komeaa sahatavaraa ja kookasta sahatavaraan kookkaista tukeista, mitkä nykytoimin menevät energiapuuksi. Tein kolme vuotta sitten koekaupat konesavotalle ja havaitsin kookkaiden komeiden tukkien joutuneen pätkityiksi energiapuiksi. Noista olisin komeita ja leveitä lankkuja ja piiruja.
Lauri Oinonen 12.6.2024, 19:49Linnunpöntöt ja erityisesti puukiipijälle soveltuvat pöntöt ovat luonnonvarainen torjuntakeino. Mutta onko nyt jo juhannuksen suvessa tälle kesälle myöhäistä? Mutta sitä paremminhan ne ovat valmiina tulevalle!
Lauri Oinonen 8.6.2024, 11:49Mielenkiintoista keskustelua ja siihen haluan sanoa, että onneksi metsä ja sen luonto aina pitävät puolensa. Minkäänlaiseen turhaan huoleen ei tästä näkökulmasta ole pitemmällä aikajaksolla katsoen aihetta.
Havaittava tosiasia näyttää olevan, että luonto myös voi sitä paremmin, mitä paremmin metsät kasvavat. Silloin luontokin on monimuotoinen ja elinvoimainen. Kannattaa liikkua talousmetsissä, hengittää syvään ja aistia aidosti asiat.
Erityiset tieteellisiin tarkoituksiin tarkoitetut suojelumetsät ja kansallispuistot ovat oma lukunsa, kunhan niistä ei leviä ympäristöön tuholaisia.
Aina meidän on muistettava perusasia: ”Suomi elää metsästä”.
Lauri Oinonen 24.4.2022, 21:02Nimimerkki ”Metsänkasvattaja” on aivan oikeassa. Siirtymäaika pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen oli aivan liian lyhyt. Metsätaloudessa kvartaali merkitsee neljännesvuosisataa. En valitettavasti ollut tuolloin kansanedustaja ja en voinut puolustaa metsänomistajia perustuslaillista vääryyttä vastaan verotuskäytännön muuttuessa ylisukupolvisessa elinkeinossa.
Yhä edelleen tukkipuuhun kohdistuu merkittävästikin kaksinkertaista verotusta, koska tukkipuu on vanhempaa kuin 28 vuotista. Tästä epäkohdasta ollaan hiljaa. Kuka kuvittelee männyn tai kuusen kasvavan tukkipuuksi tuossa ajassa?
Olen kertonut tutkimusten osoittaneen, että metsäveron puolitus tuotti verojen saajille enemmän rahaa, kun kone- , kuljetus- ja muut yrittäjät saivat tuloja määrällisesti enemmän ja pystyivät työllistämään enemmän. Siis suoraan tuli näistä verotuloja ja työ- ja yrittäjätulot edelleen lisäsivät ostovoimaa ja myönteinen rahankierto elvytti taloutta maaseudulla ja maakunnissa monin eri tavoin. Miksi nyt ei haluta tehdä samoin? Miksi ei haluta elvyttää kaikkien taloutta purkamalla myös metsienhoitoa ja -uudistamista haittaava pullonkaula? Miksi ei haluta tajuta koko kansantalouden parasta?
Lauri Oinonen 24.4.2022, 20:22Ihmettelen, että ei haluta metsätalouden tajuta metsätalouden luonnetta ammattina metsänomistajan kannalta. Kyse ei ole normaalille metsänomistajalle suinkaan sellaisesta sijoitustoiminnasta, joilla pörssi- ja asuntosijoittajat tekevät taloudellista tulosta.
Perusmetsänomistajalle kyse on ylisukupolvisesta elinkeinotoiminnasta, mihin perinteisesti liittyy usein myös maataloutta ja/tai karjanhoitoa. Koneyrittäjillekin tulisi heti enemmän työtehtäviä, kun metsäverotus saataisiin puolitettua. Metsien hakkuita ja hoitotöitä sekä metsänuudistustehtäviä tulisi runsaasti lisää ja tämä merkitsisi kaikille tuloja.
Pidän loukkaavana ajatuksia tukiaisista tässä yhteydessä, koska niitä en ole esittämässä.
Olen esittämässä veroasteen palauttamista niille tasoille puun myyntiveron puolittamisen avulla, millä verotus oli metsänomistajille pinta-alaverotuksen aikaan. Tuolloin verovelvollisen muut mahdolliset verotulot sitten vaikuttivat kokonaisverotukseen ja myös henkilökohtaiset verovähennykset tulivat otetuiksi huomioon, mitä nykyinen kaavamainen puun myynnin verotus ei lainkaan tee.
Lauri Oinonen 24.4.2022, 12:42Kiitän S. Rantaa perintöveroasiaan puuttumisesta. Se on ongelmallisen korkea ja eräänlainen kateusvero. Olen kansanedustaja puuttunut voimakkaasti asiaan. Metsäomaisuus tulee nähdä elinkeinon harjoittamisluonteen vuoksi sijoitusomaisuuteen nähden omaksi asiakseen.
Olen esittänyt perintö- ja lahjaveron poistamista 1.perintöveroluokkaan kuuluvilta. Mutta koska kyse on ”kateusverosta” asia ei etene edes normaalien omistustenkaan osalta. Tämä on vahinko, koska yksityismistus tuo yhteiskuntaan kansalaisille taloudellista vakautta.
Puun myyntiveron puolitus ei vaikuttane puun kauppahintoihin, ne syntyvät vapailla markkinoilla, mutta olisi ehkä tekemässä suomalaisista puunjalostustuotteista kilpailukykyisempiä markkinoilla, koska puukaupat sujuisivat paremmin ja eri jalostajat voisivat vastata paremmin kysyntään. Kotimaisen puun käyttö lisääntyisi ja hiiltä sitoutuisi enemmän puun eri tuotteisiin,
Lauri Oinonen 24.4.2022, 12:26Kiitän erityisesti A. Jalkasta asian ymmärtämisestä. Puun myyntivero tuli 1990-luvulla Esko Ahon hallituksen aikana ”vähän puskata” pitkään hyvin toimineen ja metsien hoitoon jo lähtökohdissaan kannustaneen pinta-alaverotuksen tilalle. Tämä järjestelmä tunnusti metsätalouden ylisukupolvisuuden ja oli perinteisen talonpoikaisen yksityismetsänomistuksen luoma verotusmuotó,
Nykyiseen veromalliin jouduttiin metsänomistajillekin yllätykseksi. Tiedän tuolloin monien ostaneen metsämaita halvalla eläköityviltä tai eläkkeelle jääneiltä miltei ”muutamilla kahvipaketeilla” ja lupauksilla kirkonkylien vanhustentaloihin vuokralle pääsemisistä. Nuo metsät yleensä hakattiin täysin paljaiksi ja laitettiin ”kasvukuntoon”. Mutta pinta-alaverotus oli näille ongelma metsien ollessa paljaita ja siksi nämä saivat vastoin MTK:n ja metsäväen näkemystä liiketoiminnan harjoittajina em. pääministerin (Kannuksen elinkeinoasiamies) aikana nykyisen puun myyntiverotuksen käytännön.
Metsäverotus joutui aivan väärään ryhmään pääomaverotukseen, Tämä ongelma tulee nyt vihdoinkin korjata. Metsätalous yksityismetsänomistajille ei ole pörssikursseilla pelaamista tai asuntokeinottelua, vaan ihan omaa laatuaan olevaa luonnonkin ehdoilla tapahtuvaa ylisukupolvista elinkeinotoimintaa.
Pinta-alaverotus oli siis metsien hoitoon kannustava ja olisi edelleenkin perusteltu veromalli. Mutta poliittisesti siihen ei liene mahdollisuutta. Siksi yksinkertaisesti ja helposti toteutettavissa oleva oikeudenmukainen verotus on nyt puolittaa nykyisen puun myyntiverotuksen prosentit.
Tälle on vahva peruste myös se, että nyt myyntiin tulevat tukkipuut ovat kasvaneet jo pinta-alaveruksenkin aikana jopa vuosikymmeniä ja nyt näihin kohdistuu kaksinkertaista verotusta puun myyntiverossa. Samoin metsänomistajissa on monia, joiden normaali tulovero ei suinkaan yllä 30 prosenttiin ja silloin esittämäni puun myyntiveron puolitus tekisi kohtuutta.
Haluan puolustaa yksityismetsänomistajien ja maa- ja metsötaloudenharjoittajien parasta ja kannustaa metsien hoitoon ja se on perustekijä metsäveron puolittamiselle. Ahdinkoon joutuneitten viljelijöiden pitäisi saada apua mielekkäästi omista metsistään, joita viljelijöillä onneksi on pääosassa maatamme. Mutta ei ole mitään mieltä hädissään menettää vielä metsiäänkin -verottajalle.
Lauri Oinonen 24.4.2022, 11:43Kiitän edelleen kirjoitukseni synnyttämistä puheenvuoroista ja mielipiteistä. Laskelmin voidaan osoittaa, että reilut 10 vuotta sitten toteutetussa parin (valitettavasti vain määräaikainen) metsäveron puolituksen aikana verottaja sai kokonaisuudessaan enemmän verotuloja koko metsäklusterin ja talouselämän myönteisen kehityksen seurauksena, kuin mitä olisi tullut ilman metsän puun myyntiveron puolittamista.
Koneurakoitsijat, eri työntekijät, maaseudun kaupat ja muut palvelut saivat tuloja ja niistä tuli verottajalle myönteisen kehityksen tuloksena myös verotuloja. Yhteiskunta sai talouden pyörät pyörimään oikeaan suuntaan! Miksi tätä ei haluta tai kyetä tekemään nyt? Miksi ei haluta työ- ja yrittäjätuloja lisää? Miksi myönteinen kehitys tehokkaasti tulpataan korkealla puun myyntiverolla?
Nyt aivan oikein ja perustellusti ollaan huolissaan viljelijöiden toimeentulosta ja kotimaisen ruuan riittävyydestä. Maanviljelijät ovat usein perinteisesti myös metsänomistajia. Miksi ei haluta edistää mahdollisuutta käyttää ”omaa pankkiaan” eli metsää puolittamalla heti puun myyntivero?
Lauri Oinonen 24.4.2022, 11:24Kiitos kommenteista. On oikein hyvä, että korkeasta puun myyntiveron ongelmasta on nyt syntynyt keskustelua. Ongelmasta ei ole syytä vaieta.
Tavoitteeni on mielettömän korkean puun myyntiveron puolittaminen. Monille metsänomistajille puun myyntivero, 30% tai vähän isommasta kaupasta kolmannes on tuntuvasti suurempi kuin useimpien kansalaisten normaali tulovero ja puun myyntivero on noin puolet korkeampi yritysvero tai pääomavero muussa yritystoiminnassa. Miksi näin? Miksi rangaistaan metsätaloutta harjoittavia?
En ymmärrä, että metsien kiinteistövero uhkaisi millään tavoin, vaikka luotaisiin úusi metsävero puolittamalla nykyinen metsien hoitotoimiakin estävä kohtuuton verotus, mikä on pohjimmiltaan eräänlainen ”kateusvero” metsänomistajia kohtaan.
Metsien kiinteistövero on poliittinen kysymys ja kyse on ihan eri asiasta kuin puun myyntiverossa, mikä on luonteeltaan tuloverotusta. Siksi en edes mielikuvituksissani lähde kytkemään näitä toisiinsa. Metsien kiinteistövero on torjuttava, koska sille ei ole mitään perusteita, ellei haluta hiipivää yjsityisomistuksen sosialisointia. Tälle ei ole poliittista kannatusta, koska onneksi Suomen metsien omistus on edelleen pääosin kaikkiin poliittisiin ryhmiin kuuluvien yksityisomistusta.