Käyttäjän lastunraapija kirjoittamat vastaukset
-
Onkohan jees-h-vallan sahan ketju sitä mittaa, että parillinen oikeiden ja vasenten hampaiden lukumäärä ei pääse toteutumaan? Tietyissä laippamitoissa käy näin. Silloin tulee peräkkäin kaksi saman puoleista hammasta. Se onkin hyvä aloituspaikan merkki ketjun viilauksessa. Lyhyessä ketjussa ehkä jotain puoltoa voi havaita. Oma kokemus on 16-tuumaisesta, missä oikein teroitettuna ei puoltoa ollut. Jos puolto ei johdu muun ketjun teroitusviasta, voi peräkkäin samaan suuntaan olevista hampaista jälkimmäisen yläkulmaa viilata hieman pienempään ottokulmaan eli hammasta enemmän talttamaiseksi. Silloin se hammas ei niinkään aukaise uraa sivusuunnalta vaan vain suoraan altansa. Koville puulaaduille tarkoitettuja ketjuja ja halkaisuun tarkoitettuja ketjuja viilataan yleisemminkin pienelle sivukulmalle.
Fukushiman maanjäristys osoitti insinöörien kyvyt. Paikalle, missä on useampia maanjäristyksiä vuodessa, ei osattu rakentaa sellaisia voimaloita, missä olisi tepsivät automaattijarrulaitteet tärähdyksen tultua. Voimalat posahtivat ketjussa useamman päivän aikana. Ei ihme, että Saksassa pelästyttiin ja pantiin voimaloita kiinni. Suomessa luotetaan, että järistystä ei koskaan tulisi. Elementtikerrostalotkin ovat tosi järistyksessä korttitaloja. Kerran tuhannessa vuodessa kaiketi Suomessakin tärähtää kovemmin. Ehkä vihreät voivat olla iloisia siitä, että Tsernobylin ympäristöön on päässyt kasvamaan vankka villieläinkanta?
TTL laskee edellä: ”Jos katsotaan hieman pitemmällä perspektiivillä, niin onhan jopa kuusikuidun hinta noin kymmenkertaistunut viisikymmentäluvun alusta, mihin nykyinen tilastointi yltää. Tämä tekee noin neljän prosentin vuosittaista hinnannousua.
Tietysti vaikkapa vuodesta 2007 on kuusikuidun hinta pudonnut n 30 %.”Nordean rahanarvolaskuri kertoo, että vuoden 1950 tuhatmarkkasella oli vuoden 2013 rahassa arvoa 38,9 € eli 231,3 mummoa. Välissä oli rahan arvon leikkaus sadalla. Siis tuhatmarkkaisen sijasta voidaan laskea kympin alkupanoksesta. Kun lasketaan, millä korkoprosentilla tullaan tuohon 231 mummoon, on tulos 5,1%. Eli tämä on ollut keskimääräinen inflaation vauhti. Jos puun hinta on noussut TTL:n arvion mukaan 4% vuodessa, ovat metsänomistajat vuosittain kärsineet 1,1%:n kuitupuurahan ostovoiman laskusta.
Minulle kelpaa vain PUHDAS VALHE!
Edellä kerrottu telanjäljen vaikutus koivun kasvuunlähdössä on kiinnostavaa. Olivatko taimet juuri jäljen kohdalla, muttei muualla? Voisiko myös hirven sorkan jättämään jälkeen tulla myöhemmin taimi? Auttaako aukkohakkuuaukean taivastelijan saappaan koron jälki taimettumista ilmankin koneellista muokkausta?
Siis puhdasta tuloa, bonusta, mutta kenelle? Ennen kaikkea Valtiolle, kun inflaatiota päästään vielä verottamaan!
Tuossa on yksi selittävä vihje joidenkin sahojen kärähtämiseen. Kuminen välikappale kaasuttimen ja sylinterin välillä voi vuotaa kuumassa koneessa, vaikka on tiivis kylmänä testattuna!
Edellä Eerikäisen tutkimuksesta lainattua: ”Hiljattain syntyneeltä kuusen taimelta kului rinnankorkeuden saavuttamiseen keskimäärin noin 60 vuotta.” Itsekin siis synnyin hiljattain samoihin aikoihin kuin nuo puut ja pää kiikkuu hieman rinnankorkeuden yläpuolella! Aikamääritelmäthän ovat maailmankaikkeudessa suhteellisia Einsteinin mukaan.
Mutta tästä kysymys tietäjille: Jos kuusen luontainen elinikä on noin 150 vuotta, niin onko tuo elossa sinnitellyt kääpiöpuu jo käyttänyt kolmanneksen elinajastaan ja siten tuomittu jatkossa elämään parhaan kasvuikänsä ohittaneen puun elämän? Vaikkakin valolle altistus muutaman vuoden juromisen jälkeen potkaisee sen taimen kasvuvauhtiin. Ovatko vanhuuden taudit jo iskeneet ja geeneissä jo ikääntymisvirheitä kertynyt?
Kampikammion tiiviys on tarkastettava, jos kone leikkaa kiinni oikealla bensaseoksella. Uusikin mäntä leikkaa pian kiinni, jos kampiakselin tiivisteet vuotavat.
Laatukamppeiden markkinoille tuonnissa kestotestit ovat välttämättömiä. Niissä menee paljon tehtaan aikaa. Uutuustuotteiden markkinoinnin aloituksia on tunnustetusti viivästetty muutostarpeiden takia. Ja tuskinpa metsurit koekäyttöjä pelkästään kokeilemisen riemusta tekevät. Kai siinä rahaakin liikkuu. Ruotsalaisen tehtaan koekäyttäjiä on jälkikäteen tuotu esille ihan nimen ja naaman kanssa. Saksalaisen merkin koekäyttäjiä on tullut esille ainakin nimimerkkien suojissa sitten, kun tehtaan lupa on annettu esille tuloon.
Pikkuseikoistakin voi huomata, onko testejä kunnolla tehty. Osat eivät aina edes istu edes millilleen oikeassa asennossa paikalleen eräissä halpistuotteissa. Jo fiksumpi tehtaan liukuhihnatyöläinen voisi havaita huonon suunnittelun. Taikka sitten käyttäjä huomaa, että lieska tunkee ulos äänenvaimentajasta tai öljypumppu sulaa kuumuudessa yms.