Käyttäjän lastunraapija kirjoittamat vastaukset
-
Sattumoisin kuulin eilen Sveitsin radion ajankohtaisohjelman käsittelevän glyfosaattia. Sama metakka on sielläkin. Sellainen täsmennys tuli tietoihini, että WHO:n raportista on tähän mennessä julkaistu tiivistelmä ja että lopullinen yksityiskohtaiset perustelut sisältävä raportti on vielä valmistelussa. Oikea riitely pääsee päälle, kun koko nivaska on valmis.
lastunraapija 29.3.2015, 08:15”Pihkatapin” tarinaa en ymmärrä. Miten valmiita paperirullia kuljetettaisiin tukkirekassa? Ei ole sellaista kuormaa tullut maantiellä vastaan. Kuivatavaraa tehtaalle tuovan rekan tapauksessa voisikin pitää paikkansa.
lastunraapija 27.3.2015, 09:45Taneli kirjoitti:
”pitää ottaa huomioon että Suomi oli harsinnnan eli jk:n koeruutuna, miltei kokonaan, vuosikymmenet ja sen kokeen tulokset tiedetään”Täsmennyksenä vain, että kysymyksessä ei ollut vuosikymmenet vaan perimmäisiä erämaita lukuunottamatta vuosisadat. Ei kukaan jaksanut hakata kirveellä aukkohakkuuta eikä laajemmalti yhden vajaan puusukupolven ajan käytössä olleella justeerillakaan. Tyvilahoa oli vähintäänkin pienessä määrin Etelä-Suomen metsissä jo ennen ensimmäistäkään traktorin pyörän jälkeä. Hyvälaatuistakin metsää on kasvanut noiden hakkuutapojen jälkeen ihan itsestäään, jos harvennukset on tehty hyvin. Pikakasvatustahan se ei ollut.
lastunraapija 25.3.2015, 21:07”Suorittava” mainitsi turvemaan. Siinä on varmaan melkoinen syy lahoon. Kuinkahan monta miljoonaa kuutiota noilta Suomen soiden hetteiköiltä lopulta kunnollista puuta tulee?
lastunraapija 25.3.2015, 07:44Stihl on julkaissut netissä mainosvideon tehtaaltaan, missä oli yhtenä kohtana ammattiluokan moottorisahan testaus koepenkissä. Sanottiin, että joka saha testataan ennen pakettiin panoa. Isompaa säätövirhettä ei siis pitäisi voida olla. Kilpailevien merkkien laaduntarkkailusta en tiedä.
lastunraapija 24.3.2015, 08:25Ikävä kyllä, en usko työn jakamisen sinänsä auttavan kokonaistaloutta. Välillisesti kylläkin hiukan sikäli, että
-entistä vähemmän työtä tekevällä on vähemmän rahaa ja rahojen loppuessa ulkomaille törsääminen loppuu,
-joku työtön oppii oikeasti tekemään työtä ja kenties jopa keksii jonkin maailmaa hieman parantavan uuden toimintatavan tai vempeleen.Rankkana haittapuolena työn jakamisessa on ilmiselvä tehottomuus sen vuoksi, että asiansa hyvin osaava työnnetään pakkovapaalle ja samaa hommaa pakertaa sitten aloitteleva tunari vajaine tehoineen. Tällä on varmasti isompi vaikutus haittana kuin vippaskonstityöllistämisella hyötypuolta.
lastunraapija 23.3.2015, 10:14Husqvarnan omilla nettisivuillakaan 439:ää ei ole luokiteltu ammattimaisen metsänhoidon sahoihin mistään XP-lisänimestä puhumattakaan. Onkohan vain ilmahuuhtelu lisätty aiemman 339-mallin moottoriin ja ongelmakohdat jätetty ennalleen???
lastunraapija 23.3.2015, 09:47Glyfosaatin vertaus lipeään ja ureaan ontuu pahasti.
Lipeää on pääosa tuhkan lannoittavasta vaikutuksesta eli kaliumhydroksidia. Sillä pesi seppä Ilmarinen tukkansa ja moni sen jälkeen pyykkinsä. Kotitalouksissa natronlipeä sai huutia, kun sitä myytiin niin väkevänä, että sen juomisesta tuli etenkin lapsille pahoja vammoja. Laimennettuna se on silti aivan turvallinen aine. Hiilihapolla neutraloituna syötäväksi kelpaavaa soodaa.
Urea on maapallon luontaisin typpilannoite. Sontakuskejahan on ollut maan sivu. Urean kuljetus pellolle on siinä ollut se pääidea. Päihtymystä aiheuttavien sienten syöntiä on menneisyydessä harjoitettu niin, että korkea-arvoinen herra syö sienen ensin. Hän tulee tuiskeeseen ja kusee sitten astiaan. Vähempiarvoinen lähimmäinen sitten ottaa kusipurkin ja juo siitä ja saa vielä hyvän tujun. Kolmaskin kierros on tiettävästi ollut mahdollinen. Ureat menevät siinä sivussa kiertoon ilman mitään ongelmia.
lastunraapija 21.3.2015, 09:28Vaan yhtä iso se tankki on, mitataan se tilavuuden perusteella löpöllä tai bensalla. Polttoaineen painolla mitattuna tulisi eri tulos.
lastunraapija 17.3.2015, 08:53Liikaa ilmaa suhteessa sisään menneeseen bensiinimäärään. Arton vuototeoria voi olla oikein, mutta myös kaasutin voi olla syyllinen. Jos kaasarin kalvot ovat vielä alkuperäiset, voi pumppupuolen kalvo olla jäykistynyt. Tai kaasarin sisällä oleva suodatinverkko tukossa, jumittava neulaventtiili tai L-ruuvin säätämä kaasarin linja tukossa. Bensakin kannattaa kaataa ulos astiaan ja tehdä käyntikokeet uudella bensalla. Mitään sahauksia ei pidä yrittää ennen kuin kone on saatu kunnolla käyntiin, muuten uhkaa kiinnileikkaus.