Käyttäjän lastunraapija kirjoittamat vastaukset
-
Metsäkävely 130 metriä vei 20 minuuttia, kun meni rauhallista tahtia varoen hikeentymistä, Pohjois-Savossa. Lunta yli polvien, kun tuuli puhaltaa lumia pois jäältä ja se laskeutuu sitten rantametsään. Siltikin edelleen hieman tavallista vähemmän lunta tilaston mukaan.
Tästä kyljelleen käännetyn sahan käyntihäiriöstä olisi tietäville kysymys: Päättelisin, että viallisesta tiivisteestä tai laakerista johtuva vika tuntuisi heti, kun konetta kallistetaan. Mutta bensaletkun vian ollessa kysymyksessä letkussa yleensä lienee jäljellä sen verran bensaa, että kone käy muutaman sekunnin oireitta, ennen kuin häiriö ilmenee. Eli kone kävisi normaalisti sen aikaa, kun letkusta vielä tulee pieni tilkka kaasuttimeen. Onks tietoo?
Terästehtaiden tarpeellisuudesta Suomessa yksi seikka on, että Suomeen tuodaan vuosittain noin 100000 henkilöautoa ja jonkin verran raskaampiakin. Kaikkea muutakin romurautaa kertyy. Lukema lienee vähintään 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos tätä ei työnnettäisi omaan terästehtaaseen kierrätykseen, tulisi romut viedä muualle. Sekin maksaisi jotakin.
Olen yhden auton myynyt ulkomaille vietäväksi. Takavetoinen Peugeot-farmari oli pahasti ruosteessa takapalkeista eikä katsastus onnistunut. Korjaus olisi maksanut ylettömästi, kun bensatankki olisi ensin pitänyt saada ilman kipinöitä irti pois tieltä. ”Hoono soomi”-ulkomaan veikko maksoi autosta käteisellä parisataa, kun se oli muutoin kulkevassa kunnossa. Vientitavaraksi Afrikkaan, missä kuulemma oli halpoja hitsareita saatavilla. Joten eivät kaikki huijareita ole.
Kerran on itselläni ollut tällainen oire siksi, että bensatankin tuuletus oli tukossa. Tankin lämmetessä käytön aikana tankkiin kertyi ylipainetta, joka painoi väkisin liikaa bensaa kampikammioon. Bensaa saattoi ihan kaataa lirauksen ulos tulpan aukosta. Vei kauan löytää oireen syy. Ratkaiseva vihje oli, että kun sammahtaneen moottorin kaasuttimen ruuvasi irti puhdistusta varten, oli tankissa siten ylipainetta, että polttoaineletkusta ruiskusi bensaa, kun sen irroitti kaasuttimesta. Vika olikin tuuletuksen kumisessa tulpassa, jossa kumin millimetrin murto-osan kokoinen ilma-aukko oli bensahöyryjen ansiosta vuosien aikana liimaantunut kiinni. Kumin aukon rassaus paransi koneen.
Parista halpisvehkeestä on tullut kokemusta. Sukulaisen kiinalaisversiossa, joka on vaihtelevista merkkinimistä riippumatta aina saman näköinen, oli purukopan kannen sovitus sellainen, ettei sitä oikeasti voinut saada suoraan asentoon paikalleen ilman lisämuotoilua. Meni kauppiaalle takaisin saman tien vaihtoon vähän parempaan.
Itselle tuli tuhdimman sahan hajotessa kiire saada äkkiä jokin puruntuotantolaite. Kokeeksi ostin tuota jönskiä vähän kalliimman 40-kuutioisen Homeliten. Pari vuotta sekin kävi polttopuiden sahauksessa. Sitten tuli ilmi huono konstruktio. Kaasu oli toteutettu vaijerilla, joka söi vähitellen muovisen ohjaimensa karkeaksi. Vaijerin kulku alkoi takerrella eikä tyhjäkäyntiä saanut sen takia enää pidetyksi tasaisena. Muuten saha olisi ollut muovisuudestaan huolimatta ihan kelpoisa polttopuuhommaan. Käynnistyminen oli erinomaisen helppoa.
http://www.srf.ch/news/schweiz/so-tricksen-autobauer-bei-der-abgasreinigung
Tuossa on eilinen uutinen, joka ei vielä ole Suomessa päässyt julki. Folkkarin päästötrikit ovat saaneet seuraa useammilta merkeiltä. Nyt niin, että päästöjen hallinta dieseleissä toimii sen 20 minuuttia, mitä virallinen päästötesti kestää. Mutta annas, kun ajetaan pari minuuttia kauemmin, niin päästöjenhallintaohjelma putoaa ihme kyllä pois päältä. Tai sitten 19 astetta lämmintä on liian kylmää päästöohjelman pitämiseksi päällä, kun virallinen päästötesti tehdään 20-30 asteiden välisessä testihuoneessa. Maantien päällä testattuna folkkarit olivatkin nyt paremmasta päästä pakokaasuissaan. Jos ei kielellisistä syistä linkin teksti kaikille aukea, niin kuvista käy ilmi muutaman automallin päästöylityksen suuruus sallitun päästön kerrannaisina. Esim. 17-kertainen ylitys parhaimmillaan!
Keittiökapinetietoa lisää:
Kasari ja Kattila löytyvät molemmat Kaakonkulmalta. Jees saattaa tietää vahvistaa.
Hassu juttu tuo moottorin jäähdyttely ennen sammuttamista. Nimittäin kun ihan valtiovallan autoveron huojennuksella (mukamas hiilidioksidivähennyksen takia) suositaan niitä kärryjä, missä moottori sammutetaan heti automaattisesti pysähdyttäessä. Tämäkin on ihan haitallinen viritys Suomen oloihin. Lisää epäkuntoon meneviä systeemejä minimaalisella hyödyllä.
Tesla on osoittanut, että pidemmätkin matkat ovat mahdollisia sähköautolla. Mutta akustosta tuli tosi painava ja kallis. Arvattavasti rengaskulutkin tulevat kohtalaisiksi painon myötä. Painon raahaaminen vie sekin voimaa. Lyhyemmän kaupunkiajon toteuttaminen on paljon helpompaa.
Akkujen vaatiman litiumin tuottaminen kaivoksista koko maailman autokannalle voi olla utopiaa. Merivedessä on litiumia, mutta sen eristäminen myös vie energiaa ja rahaa.
Sähkön tuottaminen ydinvoimalla on kovasti vastatuulessa Euroopassa. Valmiita käynnistämättömiä ydinvoimaloita on jo nähty. Eivätkä asiat Eurajoellakaan ihan putkeen näytä menevän, kun ranskalaiset poliitikot joutuvat omassa maassaan keplottelemaan ydinvoimavastaisuuden valtaamassa ympäristössä.
Josko Harjavallan auringonpaiste olisi niin vahvaa, että akun voisi sillä energialla ladata Vaalimaan kulmille ulottuvalle matkalle? Pytingin katolle keräin ja piuhat akkuun kiinni. Montakohan matkaa tapahtuisi kesän aikana?
Ehkä puuhiilestä saataisiin uudella teknologialla Saksan Aatun käyttämiä menetelmiä tehokkaammin bensiiniä? Tai sitten pääministeri voisi näyttää Euroopalle tulevaisuuden mallia ajamalla klapikäyttöisellä autollaan vaikka Rotterdamin satamasta Brüsselin kokoukseen EU-palatsin pihalle.
Saksassa 261:n laipan vakiotoimitukset ovat 15 tai valinnaisesti 16 tuuumaa (37/40 cm, Saksan Stihlin sivulta nähtynä). Suomessa sopeutuksena ohkaisiin puihin tuo 13 tuuman laippa vakioksi laitettuna.