Käyttäjän lastunraapija kirjoittamat vastaukset
-
Tässä Blåkläder-asujen tietoja.
http://www.blaklader.com/fi/
http://www.temrex.fi/verkkokauppa/product_catalog.php?c=177Maakuntakeskusten kaupoissakin näitä näkyy olevan, kaikenlaisiin hommiin erikoisasuja, paitsi juuri moottorisahahommiin.
Eiköhän liene niinpäin, että parinkymmenen vuoden päästä tehdään bioaineksista sähkön avulla dieselpolttonestettä eikä päivastoin; joitakin pieniä hetkellisesti käytettäviä varavoimaloita lukuunottamatta. Taloustaantuma ja kuumahierrepaperin teon alasajo selittävät sen, että tällä haavaa sähköä riittää Suomessa. Tuuli- ja aurinkovoima ovat Saksassa yhden täysaurinkoisen lämpimän vuodenajan sunnuntain aikana riittäneet täyttämään ydinvoiman puutteen. Ei onnistune Suomen leveyspiirillä. Rivikansalainen voi vain arvailla E.ON:in poislähdön vaikuttimia. Varmaa on vain, että nykyteknologialla massiivisessa sähkön siirrossa Suomesta Saksaan olisi runsaasti häviöitä matkalla. Ydinjätepolitiikka taasen on harvojen ja valittujen sisäpiiriläisten näpeissä. Ainakin se on hirvittävän kallista asiallisesti tehtynä ja merkitsee isoja ydinvoiman kannattavuuslaskelmissa. Saksassa rivikansalainen maksaa nyt subventiota vientiteollisuuden sähkölle ihan julkisesti ilmoitettuna.
Tuollaista ongelmaa jouduin minäkin pähkäilemään Jonseredin 2045:n kanssa. Meni tovi ennen kuin huomasin, että kipinä tulee ihan väärään aikaan. Magneettopyörässä oleva alumiininen nysty, joka vastaa kampiakselin uraan, oli murtunut ja magneettopyörä liikahtanut. Kone pelaa jälleen, kun jyrsin magneettopyörään entisen nystyn kohdalle pienen uran. Tein kampiakselin ja magneettopyörän uuden uran väliin sopivan palasen rautanaulasta. Naulanpalanen pysyy uudelleen koottaessa kolossa odottamassa pienellä vaseliinintipalla.
http://www.dolmar.nl/intcms/custom/tekeningen/PS4600S.pdf
Tuolla on räjäytyskuva. Sen mukaan koneessa on impulssiletku ( osa 41) sylinterin ja kaasuttimen välissä tuomassa bensiinipumpulle tehon. Jos siihen on tullut reikä, voi sekin aiheuttaa vajaan bensiinin saannin.
Tässä koneessa ei vissiin ole bensan pumpaukseen kumituttia? Tällaisessa tapauksessa siitä olisi hyötyä sikäli, että jos on vaikeus saada tuttiin nousemaan bensiiniä ja sinne tulee bensiinin seassa jatkuvasti ilmaa, sopii tämä usein bensaletkun rispaantumiseen.
Kaasuttimen säätöruuvien hatut saattavat olla irroitettavissa vääntämällä niiden muovikehyksessä olevaa kiinni hitsaamatonta saumaa auki ohuella meisselillä tms. vetäen samalla pienillä pihdeillä hatun ulos. Tämä kohta ei näy tarkalleen kuvasta.
Ketjun alkupuolella Gla totesi, että Härmän Taonnan veitsi pystyy kunnolla vain 2-3 senttiseen risuun. Minulla on sama kokemus. Kun tällaisen terän kantamisessa risukossa on kompastumisessa selvä vaaranpaikka ja vehkeen teho on vaatimaton, en sitä ole viime aikoina enää aina risukkoon mukaan ottanut. Enemmän saan aikaan kantamalla metsään raivurin vesakkoterällä ja voimasakset. Useita saksia kokeilleena olen hylännyt saksen tapaan ohi leikkaavat mallit. Kotimaista sellaista, joka uutena oli hyvä, ei näyttänyt olevan mahdollista mitenkään teroittaa sen jälkeen, kun terän leikkaussärmä kului pyöreäksi. Alasinta vasten leikkaavia on helppo teroittaa. Saksalaisen ruokatavarakaupan tarjouksesta löytynyt voimavaihteella varustettu alasinvarusteinen malli on ollut niin hyvä, että ostin toisenkin. Sillä menee saman paksuinen poikki kuin pienitehoisella raivurillakin. Tai sitten pitäisi vaihdella raivuriin edes taas terää tai pitää kahta raivuria.
Raaka-Aarnen toteamus isojen kierrosten käytön tarpeesta on mielenkiintoinen, kun uudet ilmahuuhtelumoottorit ovat aiempaa vääntävämpiä välikierroksillakin. Mistä kestävyysetu isoilla kierroksilla tulee? Kulmavaihteiden varaosahinnat ovat siinä määrin hirmuisia, että kulmavaihteen kestävyys helposti ratkaisee koneen iän. Kytkinosat ovat halvempia. Kevyemmässä raivauksessa risu katkeaa pääosin kierrosten keräämisen myötä terän pyörivän massan liikkeen jatkuvuuden voimalla. Kulmavaihde ei siten ota koko rasitusta sillä hetkellä itselleen. Pienemmillä kierroksilla tai isompien puiden kohdalla kulmavaihde välittää työhön tarvittavan voiman reaaliaikaisesti. Koneen muut osat kuin kytkin ja kulmavaihde ilmeisesti eivät saa kestävyysetua isoista kierroksista. Onko tästä kestävyysnäkökohdasta juuri kulmavaihteen osalta parempaakin kuin mututietoa? Auttaako isompi terä massansa kautta kestävyyttäkin, vaikka vääntömomentti kulmavaihteen rattaisiin samalla kasvaa?
Mahtoikohan tuo karsta oikeasti olla käynnin puutteen syy? Äänenvaimentimen karsta vie koneesta tehot. Sen kuitenkin huomaa käynnin aikana. Yksi toistakymmentä vuotta vanha moottorisaha oli minulla karstassa. Oire oli, että kylmäkäynnistyksessä mäntä osui karstaiseen sylinterin kanteen. Käynnistys oli siksi pakkasella mahdotonta, kun kone ei enää mahtunut pyörimään. Lämpimällä kelillä tehot olivat kuitenkin täysin tallella. Karstaa oli enemmän sylinterin kannessa kuin männässä. Sylinterin putsauksen jälkeen kone on edelleen pelittänyt pari vuotta siltä osin. Muuta kuluvaa on tietysti tarvittu. Öljy ei liene yksin syyllinen, vaan bensiinin laatu on öljylähteiden ehtymistä odotellessa jatkuvasti hiljalleen huonontunut. Tunnetusti pienkonebensiini ei karstoita, mutta ei taida silti olla hintansa väärtiä Suomessa. Ruotsissa pienkonebensiinin käyttö on paljon yleisempää, ehkä jo yleisempää kuin autobensiinin käyttö sahoissa.
Oire sanoo, että ei saa riittävästi bensaa. Arton mainitsemat jutut voivat olla kyseessä. Tarkista vielä ennen purkamista helppo juttu: nosta rautalankakoukulla bensatankista bensansuodatin esille ja puhdista se tai vaihda uuteen.
Tässä on kuitenkin syytä huomata, että vaikka boori on hivenravinne, on se isona pitoisuutena kova myrkky. Tappaa ihmiset ja bakteerit sekä homeet. Eli lannoitepisaroiden hengittämistä täytyy varoa. Sumuttaminen ei siksi liene suotavaa. Pikemminkin pisaroina ruiskuttaminen laimeana liemenä lienee sopivampaa. Painonsäästö kantamisessa voi jäädä vähäiseksi laimennusliemen kantamisen vuoksi, jollei maastosta löydy tarpeeksi puhdasta laimennusvettä. Kastelukannumenetelmälle voisi olla käyttöä, jos on sopivasti vetinen rapakko lähellä.
Vika voisi sopia tukokseen bensatankin ilmansaannissa. Silloin tankkiin tulee alipaine bensan vähetessä. Tämä vika tuntuu erityisesti silloin, kun tankki on täysi. Tankin viime lirauksilla tyhjää tilaa on enemmän, eikä vika silloin niin oireile.
Toinen vikamahdollisuus voi olla sytytysyksikössä, joka kuumentuessaan pettää. Tässä tapauksessa sytytystulpan pitäisi jäädä sammumisen jälkeen vähintäänkin öljyiseksi tai ihan bensasta märäksi.
Kiinni leikkaamassa oleva mäntä voisi tulla esille näinkin. Ei kai vaan kaasarin H-ruuvi ole liian kiinni ja viemässä koneen jäähdytystä riskialueelle?