Käyttäjän lastunraapija kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 161)
  • lastunraapija

    Kun kone kerran on jotenkin käyvässä kunnossa, niin kannattanee testata kaasarin säätöjä. Jos vaikka L-ruuvin takana oleva kaasarin tiehytlinja olisi tukossa? L-ruuvin kääntö koneen käydessä tyhjäkäyntiä vaikuttaa normaalisti siten, että runsaasti auki kiertäminen alentaa tyhjäkäyntikierroksia. Kiinnipäin vääntö vastaavasti lisää tiettyyn pisteeseen asti kierroksia, eli kone käy laihalla seoksella kuumempana. Jos kone ei tottele tätä sääntöä, voi L-linja olla kaasarissa tukossa ja kone itse asiassa pysyy käynnissä runsaanpuoleisesti auki olevan H-ruuvin antaman bensan varassa pienilläkin kierroksilla. Vuotava neulaventtiili voi myös painaa niin paljon bensiiniä kaasarin H-linjan kautta, että L-linjan säätö ei vaikuttaisi enää käyntiin.

    lastunraapija

    Kuusen juurikäävän tehtävä on levittää itseään.
    Sen se tekee aiheuttamalla isäntäkasvilleen taudin, joka aiheuttaa kasville nopeutuneen kuoleman. Kasvin kuolemassa kääpä pääsee voimakkaasti eteenpäin.

    Kuusen jätteiden poistumiseen maaperästä ei tarvita kuusen juurikääpää. Harmaaorvakkasieni on yksi lahottaja, jota Rotstopin nimellä levitetään kannoille. Mutta kyllä muitakin lahottajia on maaperässä riittämiin. Itämeren syvistä vesistä siellä toimimaan kykenevä lahottaja puuttuu, ja siksipä vuosisatoja vanhoja laivanhylkyjä on voitu nostaa esille.

    Kuusen juurikääpää voi verrata ruttoon, joka tappaa ihmisen. Muita puun lahottajasieniä voi verrata hautausmaan mikrobeihin, jotka hoitavat ihmisruumiin materiaalit jälleen kiertoon.

    lastunraapija

    Oksasahan varren materiaalina alumiini on aika hyvä, mutta ei varmaan paras mahdollinen. Komposiittimateriaalit olisivat ilmeisestikin lujuuden ja painon suhteessa parempia. Onkivapojen hinnoista näkee, ettei sellaisen varren tarvitsisi edes olla kovin kalliskaan. Aivan painoton ei varren tarvitse ollakaan, jotta sahan hampaille tulee sopivasti painoa pureutua oksaan. Kolme eri pituista vaihdettavaa vartta voisi olla parempi tukevuuden kannalta kuin huterasti toteutettu teleskooppi. Mutta jos teleskooppisen toteutuksen jatkoliitos saataisiin hyväksi ja toteutukseltaan yhtäsopivan samanlaiseksi kuin terän liitos, saisi kahdella eri pituisella varrenpätkällä aikaan kolme eri pituusvaihtoehtoa. Sahaajan silmät pitäisi vaan vielä voida siirtää otsalle, jotta niska säästyisi. Kun sotavarustetehtailijat ovat tehneet tähtien valolla näyttävät silmälasit, niin kai pystykarsijan ylös suunnatut silmälasitkin olisivat tehtävissä.

    lastunraapija

    Ei ole omia kokemuksia. Tässä on linkki saksalaiseen keskusteluun, missä näkyy kuvaa huollon laiminlyönnin aiheuttamasta vauriosta. Tärinänvaimennuskumia ei ollut vaihdettu ajoissa. Keskustelun seuraaminen edellyttää kielitaitoa. Paljon juttua tästäkin koneesta löytyy kieltä osaavalle hakuruudun kautta.

    http://forum.motorsaegen-portal.de/viewtopic.php?f=1&t=53178&hilit=441

    lastunraapija

    Huomattakoon, että Pohjois-Amerikan punkit ovat eri laji kuin Euroopan lajit. Meillä on Keski-Euroopassakin yleinen laji ja lisäksi hiukan Siperian taigan punkkia. Näillä on omat suosikkinsa eläinkunnassa. Hirvieläimet ovat myös eri lajit. Helsingin edustan saarilla on paljon borreliabakteereita, mutta hirviä ei ole nähtykään. Borreliatkin ovat Amerikassa eri lajia kuin Suomessa pääosin tavattavat kaksi lajia. Toinen Suomen yleisistä lajeista lentomatkailee lintujen mukana.

    Tästä riesasta ei kannata Suomen hirviä syyttää.

    lastunraapija

    Eräs nettikeskustelija on ostanut tämän vuoden tammikuussa Saksassa rautakaupasta Hitachi CS 35 EJ:n hintaan 149€. Kysyjälle tarjottu mallihan ei aloituksesta selvinnyt. Hitachi on sama kone kuin Tanaka. Yleensä japanilaismerkkejä on pidetty asiallisina koneina.

    Jos puut tulevat Raimon mökille paikallisen maajussin tuomana rankakuormana ja sähkö on paikalla, voisi laadukas sähkösaha hoitaa homman pienemmällä pärinällä. Muutaman kympin tarjoussahoista kannattanee silti pysyä erossa.

    lastunraapija

    Husqvarnan 543xp tulee varmaan pian myyntiin täälläkin. On jo kaupoissa Keski-Euroopassa. 43,1 kuutiosenttiä, tavanomaisesti säädettävällä kaasuttimella, 2,2 kW. Paino tyhjillä tankeilla ilman laippaa xp 4,5 kg, xpg 4,7 kg. Tietojen lähteenä:

    http://www.husqvarna.com/be/fr/forest/products/xp-saws/543-xp/

    lastunraapija

    Itsellä on yksi tällainen korkannut ruuvi tiedossa. Vielä ei ole ollut pakkoa avata. Kikka kolmosen olen lukenut: lyödään kuusiokoloruuvin kantaan kiinni hieman iso torx-ruuvin avauskärki ja väännetään siitä. Lämmityksen idea on siinä, että alumiinin lämpölaajenemiskerroin on 23 ja raudan 12 µm per metri kertaa aste. Rautaruuvin tila alumiinisessa sylinterissä siten suurenee lämpötilan noustessa. Samalla periaatteella kylmänä kiinni kierretty ruuvi voi ollakin hieman löysällä kuumassa koneessa. Kerrankin tehtaan jäljiltä oleva löysä kiristys kävi ilmi, kun ihmettelin uutta kilinää moottorisahan moottorista. Oli pakoputki irtoamassa.

    lastunraapija

    Tämä on käsittääkseni Jonseredin kuosissa oleva vastine Husqvarnan 550 XP-mallille. Pääasiallinen ero on siis kahvojen muotoilussa ja värissä. Öljysäiliön korkin sijainti etukahvaan verraten on erilainen. Husqvarnasta on jo paljon keskustelua, joka pääosin sopinee Jonserediinkin.

    lastunraapija

    Yksi kokemus narun katkeamisesta on muistissa. Narupyörässä olevat käynnistyskynsiin ottavat hampaat olivat kuluneet ja laitoin uuden narupyörän. Toistakymmentä vuotta vanhaan sahaan ei saanut enää aivan täsmällisesti samanlaista uutta pyörää. Halkaisijaltaan uusi pyörä vastasi aiempaa. Naru meni paikalleen ja pyörä koloonsa. Käynnistyksen jälkeen vetonaru nyki ja yhtäkkiä katkesi ja kone sammui. Kun selvittelin syytä, oli uusi narupyörä aavistuksen verran paksumpi kuin entinen. Se otti narupyörään tulleen kulumisjäljen perusteella hieman kiinni vauhtipyörän kynsien kiinnitystappeihin koneen ollessa vauhdissa, vaikka kosketusta ei paikallaan ollessa huomannut. Ehkä koneen tärinä riitti tekemään sen kosketuksen. Naru oli pyöriytynyt vauhdissa pyörältä kopan sisällä ulos urastaan ja ulos purkautunut lenkki oli mennyt vauhtipyörään kiinni. Narupyörää piti ”akseliholkista” viilata hieman ohuemmaksi, jotta narupyörä meni syvemmälle käynnistinkoppaan. Silloin kosketusta vauhtipyörään ei enää tullut ja kone toimi.

    Petepin tapauksessa saattaisi ajatella, että käyntihäiriön tekemä äkillinen moottorin hidastus täräyttäisi käynnistyskynnen massan jatkuvuusvoimien takia vauhdissa ottamaan kiinni käynnistysasentoon. Tämä katkaisisi sitten narun ja jousen. Tämä on vain yksi teoria. Voisikohan kaasuttimesta irtoava jään palanen moottoriin mennessään tehdä sellaisen merkin männänrenkaaseen kuin tässä kuvattiin? Kiinnileikkautumisesta ei kai ollut kysymys?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 161)