Käyttäjän lastunraapija kirjoittamat vastaukset
-
Pienkonebensiini on hieman tiheämpää kuin autobensiini. Siksi voi tulla aiheelliseksi hieman avata kaasuttajan säätöruuveja rikkaamman seoksen suuntaan pienkonebensiiniä käytettäessä.
Kaasuuntuvien ainesosien höyrynpaine on pienkonebensiinillä pienempi kuin autobensiinillä. Sen takia kylmäkäynnistyvyys pakkasella voi heikentyä.
Pienkonebensiini on pesevämpää kuin autobensa. Se on periaatteessa hyvä seikka, mutta siitä voi seurata hyvin karstaisessa moottorissa roskaklimpin irtoaminen kerralla. Siitä voi sitten tulla vaurioita sylinteriin tai mäntään. Vian syntyminen tätä kautta lienee kuitenkin perin harvinaista.
Autobensan huono puoli on höyryjen ja pakokaasujen myrkyllisyys. Siksi juuri vanhan sahan kanssa voisi kuvitella saatavan pienkonebensiinistä terveysetua käyttäjälle. Uusien sahojen päästöt kun ovat pienempiä, niin etukin lienee vähäisempi. Terveysministeri saattanee sanoa, että etanoli pitää panna moottorisahan bensaan eikä metsäukon kurkkuun. Itse saattaisin olla tuosta hieman eri mieltäkin.
”Harrastelijan” myyntibisnesideaan ei ehkä ole kelpoa neuvoa. Mutta ajatuksena pohdintaan siedettävän hintaisesta kuivumisavusta:
Suomessa käytetään perin vähän ilmankuivaimia. Etelän kosteilla mailla ne ovat yleisiäkin asumisen viihtyisyyden lisäämisessä. Periaatteessa ilmankuivain ottaa kaasuuntuneesta vedestä talteen sen lämpöenergian, mitä kaasuuntumiseen oli tarvittu. Tämä toimisi, mikäli koneiston pyörittämiseen ei tarvittaisi ulkopuolista energiaa. Näinhän ei tietenkään kuitenkaan ole. Suljetussa ilmatilassa koneen hukkalämpö silti tulisi käytetyksi kuivumisen edistämiseen. Uusien kerrostalojen pyykinkuivaushuoneet ja kotien kondensoivat pyykinkuivauskoneet toimivat näin.
Polttopuiden kuivauksessa ilmava varastointi ja tällainen kuivuri ovat hankalasti yhdistettävissä. Isomman mittakaavan toiminnassa ehkä silti voitaisiin rakentaa kuivaustila, jossa ilmanvaihto voitaisiin avata kuivalla ilmalla ja kostealla säällä käytettäisiin kuivauskonetta.
Jään kantavuudessa ei ole tuossa paljon varaa lisäpainolle, etenkään jään railojen ja satunnaisten heikompien kohtien varalta. Siksi puiden pitäisi olla narun tai vaijerin perässä eikä traktorin painoa lisäämässä. Muutoinkin jäällä ajoon vanha kevyt kopiton parin tonnin traktori ketjuin varustettuna olisi turvallisempi. Jos vaijeri on kiinni muutaman puun nipun latvoissa, ei vaijerin kiinnityskohta vastusta vetoa jään päällä. Jos lunta ei ole aurattu pois jäältä, niin veto ilman muuta latva edellä. Jos veto sitten seisahtuu, niin nippua vaan pienemmäksi.
Alla olevassa linkissä on Ruotsin moottorisahapalstalla lähikuvia eri tavoin viilatuista hampaista. Talvialesta ei kylläkään ole isommin puhetta. Kuvat ovat hyviä. Viiilausvirheiden selitysten ymmärrykseen tarvitaan vähän muisteloita kouluruotsista.
http://skogsforum.se/viewtopic.php?f=12&t=18219&sid=dacf8629362c428ea89154736e40b694
Aiemmin tämä oli selvä juttu: synteettinen öljy oli parempi, koska männänrenkaiden kiinnipalamista oli vähemmän. Mutta, mutta! Tämä piti paikkansa etanolittomalla polttoaineella, jota aiemmin sai mittarilta miltä bensa-asemalta vaan. Nykyisin saa etanolitonta vain pienkonebensiininä järkkyhintaan.
Ei nytkään ole ongelmaa, jos käyttö on jokaviikkoista. Mutta pitkään säilytetyssä etanolibensiinin ja öljyn seoksessa synteettinen öljy (kemiallisesti esteri) voi hajota vaaleaksi rasvahappovelliksi, joka ei voitele, mutta tukkii suodattimet.
Pieni lisä mineraaliöljyä hoitaa voitelua varalta, jos synteettinen olisi hajonnut seoksen seisotuksen aikana. Ei tietenkään pidä tehdä öljybensiiniä varastoon seisomaan. Joskus jokin pöntönpohjallinen jää, etenkin mökkiläisille. Itse lasken sellaisen jämän kahvinsuodattimen läpi ja sekoitan uuteen bensaerään. Joku toinen panee sen ruohonleikkuriin.
”Kurki” saa Huskansa vedellä käyntiin. Minäkin haluan sellaisen sahan! Bensa on niin turkasen kallista.
Saksan vienti ja julkinen talous menevät hyvin. Kansalaisilla ei aina niinkään hyvin. Der Spiegel-lehdessä esitetyt laskelmat eläkkeelle jäämässä olevan keskivertopariskunnan taloudellisista mahdollisuuksista sanovat, että velatonkin omakotitalo voi mennä pakkomyyntiin. Eläkkeet eivät riitä kattamaan tavanomaisia menoja. Minimipalkka on juuri astumassa voimaan alle tonnin tasolla kuussa. Sitäkin työnantajat kauhistelevat. Ydinvoiman sulkeminen kävi kalliiksi, kun sähkö ostetaan Tsekistä tai Ranskasta, tai sitten tehdään huisin kalliisti aurinkosähköllä ja tuulivoimalla. Kuluttajien sähkölasku on ihan toista luokkaa kuin Suomessa. Merkel on lausunut, että 20% osuuteen uusiutuvassa energiassa ei tarvitse oikeasti päästä, 10% olisi jo hyvä. Näin lehdet paljastavat.Suomessa ollaan paljon ylikin tuosta 20%:sta, jos puutuotteet hyväksytään uusiutuviksi. Tiettävästi 14% Saksan työtätekevistä palvelee jotakin vaihetta autojen teossa. Jos autoteollisuus romahtaa, tulee Saksalla menemään tosi huonosti. Oppisopimuskoulutus on Saksassa yleistä, ehkäpä malliksi kelpaavalla tasolla. Se on kova etu heille.
Bensaletkut tarkkaan syyniin! Taivuttele ja etsi halkeamia.
Minulla oli moottorisahassa samanlaiselta kuulostava ongelma. Tyhjäkäynti vaihteli kovista kierroksista sammumiseen. Koneen sai kaasuttimen ruuveilla käymään pihaoloissa oikein, mutta parin minuutin oikean työn jälkeen käynti oli taas pielessä. Kaasuttimen avaus ja puhaltelu puhtaaksi paransi oireet.
Lika voi nostaa kierroksia viemällä bensaseoksen laihaksi. Silloin sahassa ei kierroksista huolimatta ole juuri mitään sahausvoimaa. Toisaalta raolleen juuttuva kaasuttimen neulaventtiili johtaa siihen, että bensiiniä menee sahaan liikaa. Silloinkin kone voi joko tukehtua tai rynnätä kierroksille. Sahanterälle tulee usein enemmän voimaa kuin liian laihan seoksen tapauksessa.
Tarkista vielä pakoputki. Omassa pienemmässä koneessani meni kipinäverkko tukkoon. Kone kävi, mutta voima oli poissa. Hoito oli: pakoputken kipinäverkko irti ja pihteihin. Sitten karstan poltto kuumailmapuhaltimella, ja verkko takaisin. Voima palasi.