Käyttäjän lastunraapija kirjoittamat vastaukset
-
Jätkän viilan mitat sopisi suomentaa. 12 tuumaa on likimain 30 cm. Työntö olisi sitten 15-30 cm. Onpa pitkä viila. Ei kuulosta oikealta tulkinnalta. Mitähän Jätkä siis tekee?
Olen usein lorottanut koneissa seisoneen bensan ulos sen verran kuin kallistelemalla ulos tulee. Tämän bensan tarkistus sitten läpinäkyvässä pullossa: onko vettä, onko samentumaa? Veden saa poistetuksi öljyntiputuspullolla (esim Motonet): bensaplörö sinne ja ylösalaisin käännettynä pullosta tulee vesi ensin ulos öljyntiputusaukosta. Bensiinikerroksen voi sitten laskea kahvinsuodattimen läpi. Tämän suodatetun bensan on sitten voinut käyttää pois sekoittamalla sen samaan määrään uutta bensaa, eikä ole tarvinnut ruiskutella bensaa nuotioon, kun ei sitä maastoonkaan saa heittää.
Haastattelutilanteista oli virkistävää nähdä (netin kautta), kun Saksassa äskettäin pantiin pystyyn uusi hallitus. Uusi taloudesta vastaava demariministeri Olaf Scholz vastasi TV:n haastattelijan tykitykseen ihan rauhallisesti vain oman asiansa ja jätti haastattelijan kysymykset ja motkotukset sikseen. Ei turhaa nöyristelyä median edustajalle, kunhan tuo nyt piteli mikrofonin sopivalla kohdalla. Valta on ministerillä eikä toimittajalla.
Ei metsäenergian tase ihan niin huono ole kuin Metsuri motokuski arvelee. Hannu Rinne kertoo Perinnemestarin klapikirjassa, että energiasisällöltään yksi pinokuutiometri kuivaa koivua vastaa 170 litraa polttoöljyä.
Uusiutuvan energian saannille yhdyskuntien käyttöön tämä projekti pistää myös kapulaa rattaisiin. Helsingin sataman hiilivuorien ehtyessä yksinomaan kaasuun turvautuminen on riskialtista. Kuopionkin hakehuolto sahojen jämäpuusta joutunee hintapaineeseen, joskin pikkurisuja ja kuoriketta voinee seudulle kertyä lisääntyvästikin. Edellyttää tehostusta keräykseen eli työpanosta. Kun miljardi on pistetty tehtaaseen kiinni, ei puuvirtojen ohjailu ole enää vailla painostustoimia.
Jos myyjän naama on niin tuttu, että hänen voi olettaa haluavan istua samassa kaljakuppilan kantapöydässä jatkossakin, niin voit ostaa käytetyn koneen kohtuuhintaan. Jos et tunne naamaa, niin varaudu remonttikuluihin ja tarjoa vain pieni hinta näkyvien kohtien arvon mukaan, tai osta uusi kone. Muutaman kymmenen hehtaarin tilalla riittää käyttöä ajan mittaan uudellekin.
Lähikuvia teroituksesta kaivattiin. Tässä on linkki aiheen laajaan keskusteluun kuvineen ruotsalaiselle sahaforumille:
https://skogsforum.se/viewtopic.php?f=12&t=18219&hilit=bilder+filning
Jos niitä isoja pöllejä ei kukaan osta pois, niin klapipituuteen sahaamisessa tarvitaan luokaa 18 tuuman laippa siksi, että ilman koneita sitä pölliä on vaikeaa kääntää sahattaessa. Eli laipalla pitää ylttää puun alle asti. Terän kuntoa suojelee ja työtä helpottaa, jos ennen kaatoa oli muistettu panna alle sopivia rankoja pitämään runkoa irti maasta. Kiilan lyönti sahausraon alkuun pitää rakoa auki, jottei terä juutu kiinni sahauksen loppuvaiheessa.
Turvaominaisuuksista ei tule tinkiä. Oma poika 9-vuotiaana hyppäsi maastossa olleen laudan päälle (ei ollut oma palsta), missä oli naula pystyssä. Kumisaapas oli sitten jumissa naulassa, joka törrötti saappaan läpi. Mutta poika ei yhtään karjunut. Kun saapas vedettiin irti, näkyi sukan reijistä, kuinka naula oli mennyt isonvarpaan ja seuraavan välistä naarmuakaan tekemättä. Näin hyvään tuuriin ei pidä luottaa!
Siis pohjan pitää kestää naula, eikä pahitteeksi ole ollenkaan, jos raivauksen kannon tai terävän kiven päälle astuessa ei paina ilkeästi jalkapohjaan. Nilkan nyrjähdyssuoja puuttuu matalista turvakengistä. Kärkivahviste ja sahaussuoja tarvitaan vielä lisäksi.
Jätkä 14.5.2017: ”Sahat ja niiden osat olivat joskus vuonna -70 paljon kalliimpia kuin nykyisin, Silloin maksoi teräketju jopa 90 mk, joka euroina on 15 € ja vuosi oli 1970.”
Tolopainen 14.5.2017: ”1970 luvun 90mk on nykyeuroissa 130€.”
Muistan, että noihin aikoihin oli vakiotankkaus tipparellun pienehköön bensatankkiin 20 mk. Sopii siihen, että teräketju oli kallis ja Tolopaisen rahanarvovertailu pätee.