Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Olen seuraillut yhden aikaan -88 ajamani avohakkuukuvion taimikon kehitystä. Sen istuttivat ensimmäiset ”ulkomaanavut” ja istutustiheys meni kuusella aikalailla pieleen, runkoluku on silmämääräisesti arvioiden lähellä tuota 3000 rungon määrää hehtaarilla. Boonuksena myös ”erittäin eteläsuomalainen” raivaustiimi teki taimikohoidon samaan tiheyteen…tosin joutuivat korjauskierroksen tekemään, kun ensikierroksen jäljeltä jäi vielä tuhat taimea koivuakin sekaan.
Nyt taimikko on sellaista kymmenmetristä, tiheyden vuoksi on kuusten vihreä osa jo alkanut selvästi huveta. Kuitenkin riukuuntumisen vuoksi nyt harvennettaessa rungoista tulee 5-6 metriä solakkaa kuitupuuta, mistä syystä harvennusta ei vielä kannattaisi sen vuoksi tehdä. Mutta koska vihreä osa vain vähenee rungoissa, on (olisi) ensiharvennus tehtävä hyvinkin pian. Mikä tarkoittaa taas sitä, että latvuksen osuuden pienuus ei moneen vuoteen riitä hyödyntämään lisävalon apua, vihreä osa lisääntyy hyvin vähän suhteessa siihen, miten helposti sitä häviää.
Tuli taannoin hakattua motolla ensiharvennusta, jossa oli rungon keskikooltaan vaihtelevia palstoja.
Kun hakkuussa ihan käytännössä maksimi runkoluku tunnissa on luokkaa 120-130 kpl, vaikuttaa tuotokseen vain rungon keskikoko. Vasta kun rungon koko ylittää 150 litraa, runkomäärä alkoi pudota, koska katkontoja per runko alkoi olla enemmän.
Eli kun 20 litraisia runkoja naksuteltiin pinoon, tuntituotos oli kolmisen kuutiota tunnissa, 80 litraisella taasen lähes kymmenen kuutiota tunnissa..120 litraisella taasen 12 kuutiota tunnissa.Kyllä sen savotan osalta aukeni silmät sille, että lähtevien puiden runkokoko pitäisi olla vähintään 70-80 litraa ja tunnissa naksutella 100 runkoa tuntiin…Sen alle tahti on oltava niin kova, että virheosumien määrä lisääntyy väkisinkin, silti tuotos jää laihemmaksi.
Eli, mitä pienempi on lähtevien puiden keskikoko, sitä todennäköisempää on hosuminen hakkuutyössä ja vaurioiden riskit.
Stihli on vaan vahva tuote pienemmissä, enemmän myydyissä kokoluokissa ja mökkisahoissa. Esim 192 ja 200/200 on saaneet mellastaa aika vapaasti vaakasylinteristen luokassa, jota myydään äkkiseltään arvioiden eniten. Myös nää pystysylinteriset pikkusahat on soivia pelejä. Ammattisahoissa, tai miten niitä nykyisin kutsuisi, tilanne taitaa olla aika tasapeli, meilläpäin kyllä enemmän Huskua.
Stihlin yhdistelmäviilalla pitää sitten muistaa viilata ketju edestä katsoen 90 asteen kulmassa ja kiristää ketju ennen viilausta. Muutoin voi tulla liian pysty rintakulma leikkuuhampaaseen. Parhaimmillaan kunnostusviilauksessa verstaalla, ruuvipenkkiin saha kiinni laipasta. Metsässä kevyt pyyhkäisy pelkällä viilalla riittää.
No tuon hirvensarviöljyn käyttäjä oli kertonut, että sitä käyttäessä riittäisi taimikon laitapuiden käsittely tosiaan 15 metrin välein, hirvet väistävät ne kaukaa, eivätkä tule rajatun alueen sisälle. Eli kemiallinen ”aita” olisi kyseessä. Lasivillatupoissa aine säilyisi kohtuu tuoreena pitkään…
Täytyisi varmaan kokeilla jossain kaapin perällä olevaa perinnekonstia, apteekista ostettua hirvensarviöljyä. Sitä kauan sitten osti isäukko, oli kuullut sen karkoittavan hirvet. Asennetaan lasivillaan kastettuina tuppoina 15 metrin välein mäntyjen oksanhaaroihin…jäi aikoinaan kokeilematta, kun silloinen mäntytaimikko jäi muutenkin rauhaan…nyt oln perannut erittäin hirvitäyteistä kuviota, jossa 50/50 kuusesta ja mäntyä.
Se vaan on ainoa keino tietyillä hakkuupäämalleilla saada kolhimatta kaadettua puuryhmästä runkoja, eli pitkään kantoon kaatamalla. Ja niistähän tyvitolpista pikkulinnutkin tykkäävät, tekevät niihin pesiään. Eli jopa ympäristöteko kyseessä…
HQ 543 ja saman kokoluokan sahat:
Stihl 241
Echo 501
Dolmar 420Vaakasylinterissä Stihl 201 vastinetta ei käytännössä ole muilla, HQ 439 on kyllä paperilla lähellä, Echon 361 on toinen vaihtoehto.
Jos tukkirunkoja on enemmänkin, kyllä silloin tuon ensimmäisen ryhmän saha olisi oma valinta, etenkin jos on paksuoksaista mäntyä karsittavana. Hieno-oksaiseen kuusikkoon käy kaikki.
Makuasioita, mutta ilman sahan käpälöintiä liikkeessä ei kannata kauppaa tehdä, voi olla että jokin saha vaan ei istu malliltaan käsiin.
Echo on laadukas perussaha.
RE: Kompromissisaha
Jos nyt vertaa vaikka 545 ja 550 niin ne on täysin samoja, mutta 550 mäntä liikkuu 2mm pidemmälle jos tästä ominaisuudesta haluaa maksaa sen 200-300e enemmän niin mikäs siinä. Itse olen sitä mieltä että 545 on parempi kuin 543. Niissä on jo sen verran teho eroakin että se on minulle liikaa. Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 8 h, 28 min sitten
Lähettäjä: Aleksi SItse päädyin hankkimaan 550 XPG:n, siitä syystä että siihen sai lämpökaasuttimen ja -kahvat, joita ei saa 545:een. 543 on saatavissa lämpökahvoilla, mutta kaasutinlämmitystä ei taida Japanialaisperustaisessa sahassa olla. 543 jäi itseltä siksi hankkimatta, että vanha 238 on edelleen vireessä ja hoitaa rankametsän työt, 550 taas on väljennysten tukkirungoille soiva peli.
545 ja 550 eroavat sisältä siten, että 545 on raskaammalla kampuralla ja siitä puuttuu lisätehokierroksia tarjoava ohjelma, eli on hiukan vähemmän räväkkä karsinnassa.
Niin, ja nuo 545 ja 550 on saatavissa myös Jonseredinä, 2252 ja 2253 -malleina. Erona etukahvan asento ja muutamat koppien erilaiset muotoilut. Jonseredillä ei ole vastinetta 543:lle.
Eikä tietenkään pidä unhoittaa Stihlin mallia 241. Siihen saa saman 0.325 ketjuvarustuksen, vakiona matalaprofiilin 3/8″. Ja stihlin uusin 261 vastaa nyt tehopainoltaan huskun 550:ä.