Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
LV väittämiä ja niihin tarkentavia kysymyksiä:
”Puun lumivarastointi on kesäkorjuuta halvempi keino tehtaiden ympärivuotisen puuhuollon ylläpitämiseksi.”
Vuotuinen hakkuumäärä on ollut 2015 n. 59 milj. m3. Tuosta pitäisi siis pyöreesti varastoida väh 40 miljoonaa kuutiota lumen alle, keskitalvi kun kestää nykyisin 3 kk…Eli 10 metriä vahvalta puuta, 4 000 000 neliön (400 ha) alueelle (korjatkaa, jos olen laskenut väärin, kuullostaa omaankin korvaan suurelta kasalta…)? Ja se olisi kannattavaa???…etenkin kun katkottu puutavara olisi useissa tapauksissa väärillä pituus/paksuusmitoilla, mikä lisää hävikkiä tavaran muokkaamisessa asiakasmittoihin.
”Avohakkuut lähes loppuisivat.”
Miten korjuukaluston muuttaminen maatalouspohjaisiksi muuttaa metsien käsittelytapoja, sillä pelkkään jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on todettu ihan tutkimuksissakin mahdottomuudeksi?
Näkemissäni jatkuvan kasvatuksen metsissä lahon osuus on selkeästi korkeampi, esim. Saksassa ja siellä korjuuta suoritetaan maataloustraktoripohjaisillakin koneilla.”Suomen suurimman maatilan omistajakin sanoo haastattelussa, että tilanpidon kannattavuuden suurin ongelma on koneiden vajaakäyttö.”
Suomen suurimmalla maatilalla tuskin on yhtäkään sellaista traktorimallia, joita voidaan käyttää ilman kallista varustelua, tai ylipäätänsä metsätöissä?
Jostain syystä kaikki metsäsektoria kasvattavat valtiot ovat siirtymässä varsinaisiin metsäkoneisiin, eivätkä jatka maataloustraktoripohjaisilla koneilla korjuuta. Maataloustraktoripohjaiset koneet ovat yleisiä olosuhteissa, missä suoritetaan jatkettua lähikuljetusta. Jopa Belarusvaltio Valko-Venäjä on ostanut maataloustraktoreiden korvikkeeksi pieniä metsäkoneita, eikä varustellut edelleen traktoreita.
Ehkäpä voisi toimia ratkaisu, että jättäisi hiukan normaalimpaa tiheämmäksi taimikonhoidossa ja katsoisi että mäntyä ja koivua jäisi kohtuu tasaisesti kuviolle n. 1000 r/ha, eli jos on normitiheyteen istutettu, silloin runkoluku olisi 2600-3000 ensiharvennukseen asti. Tiheä kuusitaimikko apupuineen (ilman liiallista lehtipuuta houkuttimena) vähentää hirven kiinnostusta.
Tiheässä kuuset kilpailuttaisivat männyn pienempioksaiseksi ja hieman etuajassa tehdyssä ensiharvennuksessa poistettaisiin pääsääntöisesti sitten kuusta. Lopputuloksena voisi parhaimmillaan kuusen osuus pudota johonkin 30% tienoille ja niiden kaverina olisi mäntyä ja (toivottavasti) rauduskoivua. Seuraavassa harvennuksessä sitten kituvimmat kuuset pois ja mäntyvaltainen metsä olisi syntynyt.
Tuntuuhan varmasti hölmöltä kaataa ensiharvennuksessa istutuspuita, mutta jos niiden hyödyksi saadaan hirvituhojen vähentäminen, pitäisi sekin laskea hyötyjen saldoon.
Nämä ”väärin perustetut” taimikot kuuluvat aina metsänhoidon kuvaan. Oli sitten syynä väärä puulaji, tai vaikkapa muokkausessa/ojituksessa säästämisellä aiheutettu puolittainen uudistuminen. Pahimmillaan ei ole tehty mitään ja tuloksena voi olla puskittunut pihlajaviidakko, joka ei tuota koskaan mitään. Tai, no joskus voi muutama oksainen kuusi löytyä hehtaarilta.Tota ööh.
Eikös aikoinaan harvennuksia hakattu männiköissäkin kesäaikaan ja pölkyt kuorittiin ristikoille, eli ei kesähakkuut uutta ole?
Tyvitervastaudin osalta on joku muu syy leviämiseen, kun pelkkä kesällä hakkuu. Vanhaan aikaan puut ajettiin taasen talvella, eli olisiko jäävän puuston juuriston maanalaiset vauriot syy kovaan leviämiseen…Manuhakkuu+talvilähikuljetuksessahan tuota ongelmaa ei olisi, pakkaskauden juuristovauriot pihkottuvat heti keväällä.
Tosin, itse olen ollut aikoinaan ajamassa 80-90 luvuilla kesäisin manuhakkuuna tehtyjä ensiharvennusmänniköitä satoja hehtaareja, eikä niillä kuvioilla tyvitervasta ole näkynyt. Jokin lauhojen talvien seuraus täytyy tämä onkelma olla?
Itsellä on muutamia epäselvien syiden vuoksi kuolleita mäntyjä harvennuskuvioilla, joissa epäilen tyvitervasta. Kyseisten kuvioiden hakkuut tehtiin 2000-luvun alussa ja ovat sekametsää.
Kyllä tuossa LV tekstissä nimenomaan pääpointti on se, että korjuu pitäisi tapahtua maataloustraktoreilla.
Vastaa vihdoinkin Jovain, selkeästi miten sinun mielestäsi pitäisi organisoida puun korjuu? Jos et siihen pysty, et todellisuudessa ilmeisesti tiedä, miten puuta korjataan ja miksi.
Mikään liirum-laarum-puhe ei nyt riitä, selkeästi vaan systeemit pöytään.
http://www.kivirock.fi/uutiset.html?70499
Jotain osviittaa, millaisista summista puhutaan asfalttikartellin osalta…
”Metsänomistajille riittäisi alkuunsa oikein hyvin, jos metsäkoneilla pääsisivät urakoimaan
Lähetetty: 33 min sitten
Lähettäjä: Jovain ”Siis kuka estää?
Tiedän useita hankintahakkaajia, jotka korjaavat puut tien varteen omalla metsäkonekalustolla ja puut käyvät kaupaksi.
Siis missä perhanan tynnyrissä sitä oikein asutaan?
Montako metsäkonetta noilla 23 000 maataloustraktorilla korvataan laskelmissa?
http://yle.fi/uutiset/3-9240523
Saas nähdä, miten tämä asfalttihomma vaikuttaa ennakkotapauksena tähän metsähommaan…
Olisko nyt kuitenkin syytä pysytellä keskustelussa tämän päivän sahoissa, kuten aloittajakin tarkoitti?
Unohdetaan löylyt ja sormille tempovat sahat.
Tuosta jatkuvasta kasvatuksesta tuollaisessa kohteessa voisi todeta, että ainakin omalle silmälle räkämännikköä rumempi on harva räkämännikkö. Eli kannattaa miettiä, uudistaako kokonaan, etenkin jos maalaji sallii koivun kasvatuksen, se täyttää maiseman nopeasti. Sen sekaan syntyy myös kuusta, joka sulkee maisemaa. Eikä tuossa tapauksessa taloustilannekkaan taida parantua paksumman kuidun kasvatuksella.