Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Ajat ja tekniikka on muuttunut kävelevän Timberjackin ajoista, esimerkiksi konenäkö ja skannaustekniikka ihan kännykkäkameroiden kehityksen myötä…nyt pystytään jo kuvaamaan metsän puut lumisateessa, 120 kuvan sekuntivauhdilla voidaan suodattaa pois 80% kuvista ja havaita liikkumattomat kohteet. Maastokarttojen korkeuserot muutaman neliön ruudussa on tiedossa hyvinkin tarkasti…
https://www.koneviesti.fi/uutiset/artikkeli-1.334245
Tulossa ovat, kuvia jo näkynyt ohjaamottomasta ”robottikuormatraktorista” ja konenäkö yhdistettynä tarkkoihin karttaohjelmiin mahdollistaa työskentelyn. Moto myös nykyisin merkitsee pölkkykohtaisesti rungot karttaohjelmiin. Maastoskannereiden kehitys tekee puulajivalinnan harvennuksillakin mahdolliseksi, sekä aukkohakkuussa määrittää puulajinkin.
Ruotsissa äestys edelleen voimissaan ja uutta kalustoa myydään. Yleisin menetelmä, sitten tulee jatkuvatoiminen mätästys. Kaivureita vähemmän. Jostain syystä kaikki toisin kuin meillä…
”Kantokoukkumätästykseen” ja männyn kylvön/luontaiseen uudistuksen yhdistelmään suhtaudun nyt hiema kriittisesti. Tämän talven lumituhoja osui tälläiseen taimikkoon, joka on nyt 8 metristä. Osa taimista syntynyt sen mättään päälle, seurauksena se, että maanpinnan suuntainen juuristo on seurannut mättään kylkiä. Nyt nämä sivujuuret katkeilivat ja lopuksi myös paalujuuri. Joka sekin pitkälti kuohkeassa mättäässä.
Normi laikutetuilla kohteilla tätä ei ole tapahtunut, koska männyt ovat heti muodostaneet juuriston koskemattomaan kovaan pintamaahan ja sivujuuret lähtevät suoraan sivuille.
AJ: tuo on juurikin aika suuri omgelma fb ja twitterissä – siviiliminä ja työminä sekoittuvat monilta ja se aiheuttaa kaaosta. Monissa ammateissa vaikea olla ”siviiliminää”, aina taustat sekoittuvat.
Keskustelu täällä ML palstalla on varsin kevyttä, muutamista ylilyönneistä huolimatta.
Tällä hetkellä ja etenkin ennen vaaleja oli ja on twitterissä kuulemma ollut metsäkeskustelussa melkoinen sota, jossa kaikki osapuolet ovat tulittaneet poteroistaan. Nyt siellä siirrytty asemasotavaiheeseen. Satunnaiset tiedustelupartiot tekevät iskujaan, torpatakseen vastapuolen argumentit.
Hmmmm. Kuinka monta prosenttia suomen metsistä on käsittelyn alla huhti-kesäkuussa? Taitaa olla niin pieni pinta-ala, ettei edes vaikuta lintujen pesintään suuressa kokonaisuudessa…
Kyllä jk nimellä voidaan tehdä mitä tahansa, esimerkkejä on jo….
Juuristokilpailu ja vihreän oksamassan vähenemisen ongelmat ohitetaan sujuvasti jk kohdalla. Molemmista erittäin karuja kokemuksia, ei niinkään tuulituhojen osalta, vaan harvennuksen jälkeisen kasvun hiipumisena lähes täysin. Kuuset selvästi neulasten vaihdon vuoksi kituvat väh 10v, männyt alkavat vähäisellä okasmassalla vain selviytyä hengissä. Männyssä oksiston pitää olla vankkaa ja leveää, jotta yhteytyminen lisääntyy.
JK kohdalla tulee myös esiin se, että jaksollisen kasvatuksen laatuharvennusta ei tehdä kuitupuukoossa, vaan laadusta huolimatta kasvatetaan vain järeyteen perustuen. Tämä siis puhdasoppisessa ”vain tukirunkoja poimien”-tavassa. Pukkala on nyt alkanut lieventää jk.ta ”vapaaseen kasvatukseen”…mikä kertoo realismin tulosta hommaan.