Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Viime talvena kuulin, että tavaralaji ”sellutukki” oli käytössä. Ja laadussa määräävä tekijä oli mitat, ei mutkaisuus…eli ”joku” oli valmis maksamaan perustukin hintaa kuiduksi menevästä tukkikoon puusta. Ilman että mo ihmettelisi kuitupinoa. Nyt ”tukit” päätyivät selluraaka-aineeksi ja kirjautuivat samoin.
Onnittelut niille, joiden lylytyviset 1tukin korpikuuset ja paksuoksaiset räkämännyt saivat arvonnousua…
Saas nähdä, mitä kuvioita tänätalvena tulee, kun kuusta on koko eurooppa täynnä, ja tämä jatkunee vielä vuosia etenkin sahatavaran kohdalla.
Tolopainen sen sanoi, paperia ei tarvita entiseen malliin…kunhan euroopan tuhopuun määrät joskus vähenee, sellua pukkaa.
Itsellä ollut halpis-biltemat sisäisellä mikillä ja nyt msa:t+Peltorit ulkoisella mikillä, yllättäen nuo sisämikilliset on kuuluneet vastapuolelle paremmin.
Aiemmin Huskulle radiolliset kuulosuojaimet teki MSA, Stihlille Peltor. Uudet kolminappiset huskut näyttävät eri kuorissa olevilta MSA:lta. Ja moni halpisversio (biltema, yms.) on taas kopioita Peltoreista.
Tietyillä markkinoilla vaaditaan peruutuskamera, eikä välttämättä sitä jätetä pois Suomen koneista. Näin kerran kuulin myyjältä, kun kameran näin ekan kerran uusissa koneissa. Monissa ajokoneissaki on kamera takarungon päässä, että näkee jos varastopaikalla on auto tullut taakse. Ei sen avulla pysty peruuttamaan…turvallisuusväline.
Niin, Saksan ja muiden keskieuroopan maiden tuhot muuttavat puuvirtoja. Tänne voi nyt tulla tuontina kuitupuuta vaikka skotlannista tai puolasta.
Ritva: Järjen käyttö ja säädökset ei aina kulje käsi kädessä.
Viime viikolla vanhemmalla motolla hakkaava tuttu oli saada sydänhalvauksen, kun peruuttamaan lähtiessä huomasi koneen takapyörän vieressä maastopukuisen metsänomistajan…piippari olisi pitänyt taatusti etäämmällä.
Niin, jos järeyttä on, voi hakata energiaksi. Mutta energiapuuhakkuu ei koneellistamisen kannattavuusrajaa muuta, vaikka kertymää saattaa tulla enemmän.
Jos kilpailua olisi koko rungon myymisellä, silloin metsäyhtiöt voisivat tehdä suunnittelemiaan yhdistelmäkorjuita. Mo voisi saada silloin runkohinnoittelussa paremman hinnan, eikä yhtiön tarvitsisi tuskailla rungon katkonnan ja paksuuden yhdistelmällä.
Eli korjata vain yli 10cm rungonosan kuituun ja loput vaikka kokopuuna energiaksi. Puhtaat energiapuuhakkuut nuorissa taimikoissa on totaalisen toivottomia hommia koneellisesti.
Miksi meidän metsänomistajien pitää miettiä jotain puuston lylyä, se riski pitää olla ostajan huolena? Jos haluaa riskillä ostaa haluamansa puuston, olkoon vaikka pönttölahoa – oma vikansa. Nyt on jo niin paljon ulkoistettu metsäyhtiöiden omaa riskinottoa metsänomistajille, että voisi osat vaihtua. Joskus vaan vetäistiin esim kuitupuun minimipaksuutta pari kolme senttiä isommaksi, ilman kompensaatiota metsänomistajalle. Silloin kun näin kävi, ei nykyistä kysyntää karsitulle rangalle ollut. Erittäin paljon energiapuukelpoista puuosaa poljettiin maahan.