Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä: Ilmahuuhtelumoottoreissa (kuten tuo 2-mix) ei päde aikaisemmat perinteiset perussäädöt. Esimerkkinä myös hq 545 raivuri, jonka onnistuneen säädön perustana on oltava tehtaan ilmoittamat lähtöarvot. Niistä H-ruuvia voi joutua kääntämään moottorin kuluneisuudesta riippuen. Tehdasperussäädöt voi vaatia useita säätövaiheita kiekkamittarin kanssa. Siis jos halutaan siten toimiva saha, kuin sen insinöörit on suunnitellut.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/603091/Red-Line-CV-2-MoS2-erikoisrasva-397g
Tuosta olen kuullut kehuja kulmavaihderasvana.
”Synteettisellä CV-2 -rasvalla on erittäin korkea sulamispiste (>430 °C), erinomainen huuhtoutumisen vastustuskyky ja ylivoimainen kulumisen estokyky. Sopii erityisesti korkeisiin lämpötiloihin ja äärimmäisille kuormituksille. Sisältää orgaanista punaista molybdeenia, joka on ylivoimaisesti parempaa kuin musta MoS2. Soveltuu pyöränlaakereihin, suuri murtokulmaisiin ja perinteisiin vakionopeusniveliin, alustan osiin, ja teollisuuteen korkeisiin lämpötiloihin ja pyörintänopeuksiin.
Soveltuu laajalle lämpötila-alueelle -74 °C…+260 °C. Poikkeuksellisen hyvän pintapaineiden keston ja juoksevuuden johdosta pidentää laakerien käyttöikää 200 %–800 %”Tuttu ammattilainen teki hybridin, kulunutrunkoisen 346 hilut siirtyivät sujuvasti puoli-ilmaiseksi saatuun 353 runkoon. Yleensä näissä ammattilais/puoliammattilaisversioissa huskulla eri kampura ja pytty mäntineen. Stihlillä taas puoliammattilaismalleissa muovirunko moottorissa.
No kyllä omalle maalle oli pari vuotta sitten taimikkoon ilmestyneet metsäkeskuksen kuitunauhat, aukkoon joka oli hakattu 15v aikaisemmin. En mitään muuta syytä keksinyt, kuin uudistamisvelvoitteen satunnaistarkistuksen koealan merkinnän.
Aivan sama 15 vuotta pitää koskea jk alueitakin, sillä niitähän perustellaan 15 – 20 vuoden käsittelysykleillä. Mikä tarkoittaa siis osan alueesta olevan tuon ikäistä puustoa, osan alueesta 30 – 40 vuotiasta ja kolmannen osan 45 – 65 vuotiasta. Muutenhan ei homma toimi?
Ja nyt todella tyhmä kysymys jatkuvasta kasvatuksesta: Koskeeko sitä samat taimettumisen maksimiajat kuin keinollistakin uudistamista? Nimittäin pitäisi tasapuolisuuden nimissä koskea, sillä muuten ”näennäisjatkuvallakasvauksella” voidaan hakata liian harvaksi metsiä ja perustella seuraavat 30 vuotta ”menetelmän vaativan aikaa taimettumiselle”.
Siis 410 ja 360 on ihan huskuja vastaavalla tärinänvaimennuksella. 260 ja 240 on edullisemmalla ja yksinkertaisemmalla rakenteella. Sen verran oon 410 päässyt kokeileen, että hyvin napakka saha moottoriltaan.
Ja laskeudutaampas takaisin maan pinnalle. Tuhansia metsureita tuskin löytyy jk savotoille, sillä konekuskejakaan ei tahdo muuallakaan euroopassa löytyä. Sama ongelma ihan virossakin. Nykynuorisoa ei kiinnosta rymytä metsässä moottorisahan kanssa. Kaikki tuntemani jollain tavalla hakkuuhommiakin tekevät kaverit on 45-55 v, nuorempia ei näy.
410 muuttui mtroniciksi, kohta muuttuu varmasti myös 260. Aiemmin olivat täsmälleen samalla moottorilla. Ne ovat tosiaan rinnakkaismallit, samoin ovat 240 ja 360. 260/240 on tosiaan ilman kunnon tärinänvaimennusta, eli kahvaputki on kiinni runkoputkessa, siksi tärinää enemmän kuin 410.
Fs260 on 410 kanssa sama saha, ero on kahvoissa. 410 on kahvarunkovaimennuksella, 260 taasen pelkilllä pehmeämmillä kahvanpäillä.
Eniten meteliä metsäasioista pitävät nykyisin ne, jotka ovat sen todellisuudesta eniten vieraantuneet. Silloin kun suuri osa päättäjistä oli kokenut itse sen vaikutuksen ja merkityksen kansakunnalle, olivat päätökset jossain mitassa realistisia.
Nyt lujimpaa ja ensimmäisenä huutava saa asiansa läpi.