Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Volkkarin kuuluisa ketjuongelma on johtunut moottoriöljynpaineella toimivasta ketjunkiristimestä, sekä longlife-öljyistä. Eli kiristin keräsi öljyn pikeä ja jumitti kiristimen, jolloin ketju jäi löysälle. Siihen kun yhdistetään volkkarin käyttämä umpilevyketju, jossa on ikäänkuin hammastus normaalille hammarattaalle, oli soppa valmis. Sopivasti löystyttyään jo starttaus saa hyppäämään väärään kohtaan. Kyseinen limppuketju ei kyllä veny kovin helposti.
Nimenomaan, kuten jätkä sanoi. Taimikonhoidossa haarapuut pois, ellei ole keskellä isoa aukkoa.
Aika harva muuten tulee raivurissa avanneeksi huollon yhteydessä moottorikoppaa, taimikossa kerää neulasta tosi paljon sylinterin ympärille. Varsinkin uudemmissä stihleissä, joissa jäähdytysilma imetään runkoputken suunnasta tuntuu isompaa roskaa kertyvän. Yhden sahan oon nähnyt, missä vain rivan päät näkyivät, onneksi oli rauhallinen raivaaja ja viileä syksykeli.
Aikainen lähtö kannattaa ja riittää pitkälle, eli viideksi metsään. Niin tuli metsurihommissa tehtyä, kun tälläiset kelit iskivät. Aamukasteen kosteus raikasti keliä kun hakkasi enskamännikköä, muutahan silloin ei kesällä hakattu.
Edelleen on kesä ja talvibensa, ei niiden tarve ole mihinkään kadonnut.
Juu, mutta harvaa pitää olla, jotta taimikko syntyy.
Kyllä Timpan pitäisi käydä luennoimassa politiikoille aiheesta ennen typeryyksien tekemistä, erittäin todenmukaisesti todettu jk ongelmat. Nyt tahtoo olla julkisuuteen pääsevässä keskustelussa niin, että jk heikot puolet halutaan unohtaa ja korostaa jaksollisen ongelmia.
Niin, ja tuntui aiheelle varattu aikakin lyhentyneen, kun ei löytynyt perusteita MH hakkuiden ja metsänhoidon tuomitsemiseen.
Metsähallitusta hakataan kuin vierasta sikaa, siksi kun se on kasvoton kohde. Lisäksi on hoitanut velvoitteensa suojelusta niin hyvin kuin on ollut viimevuosikymmenten taloustilanteessa mahdollista. Nykyiset nuorempien metsien hakkuut alkoivat välittömästi sen jälkeen, kun Tiilikainen kiristi tulosvelvoitetta. Edellinen hakkuiden kiristys oli Viinasen aikakaudella 90luvulla.
Tänään ylen radion päivälähetyksessä MH kaveri kommentoi greenpeacen kaverin hiljaiseksi. Totesi, että jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen vähentäisi monimuotoisuutta, vaikka lisäisi peitteisyyttä.
Nihilisti-tuttava teki vanhaan taloonsa itse uudet ikkunapokat. Materiaaliksi sahasi omalla sirkkelillään puretusta talosta parhaiden hirsien sydänpuut (rakennettu 1800-luvun lopulla) ja höyläytti niistä pokalistaa. Aika napakat ja vetelemättömät ikkunat syntyi.
Niin, siis ongelma lienee mäntyjen järeys, ei laatu. Kyllä saksalaisessakin männyssä voi pintalauta olla varsin hidaskasvuista ja tiheäsyistä, sillä harventavat vielä 90-vuotiaita, tiheässä kasvaneita metsiä. Sieltä tulee lyhyttä laatutukkiakin. Jos meilläkin laatutyviä otettaisiin lyhyinä mittoina (31-34-37), varmasti alkaisi kertyä.