Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Juu, hyvä vaihtoehto ja itse käytän maisemallisissa kohteissa, ja todellakin vaatii hoitotoimenpiteitä samalla tavalla kuin jaksollinen, mutta korjuu on haastavampaa. Mutta sen määritteleminen esim. MH kohdalla pakolliseksi olisi melkoinen typeryys.
Ja muuten, tuon ylen jutun kuvan ottaja on Roni Rekomaa, joka mainostaa itseään omalla sivullaan tällä lauseella.
<h1>”Helsinki-based freelance photographer & nature lover available for commissions worldwide.”</h1>”200-sarja oli brittiläinen Honda Ballade, jonka alkuperäistä muotoilua oli yhteistyössä molempien yritysten kanssa”
Eli Honda, ei Toyota.
Richardin auto on muuten Rover 216, ei mikään korolla.
Kyllä taas asenne oli ylellä kohdallaan illan A-Studiossa, taustalle kuvaksi vasta mätästetty kuvio. Kaks kuukautta myöhemmin olisi ollut vihreä heinästä.
Sinänsä toimittaja yritti olla tasapuolinen, mutta Sini Harkilta ei kysytty lainkaan perusteluja jatkuvan kasvatuksen tasaveroisen tuottavuuden ja jopa jaksollista paremman kannattavuuden osalta, että mihin ne tiedot perustuivat?
Myös monimuotoisuuden todellisuutta, sekä valokasvien kärsimisestä jatkuvassa kasvatuksessa ei puhuttu, vaikka MH edustaja sitä yritti.
Ja tärkein painopiste oli ilmeisesti mökkiläisten maisemahaitat, lisäksi todettiin uudistushakkuista (avohakkuut) hyötyvän vain hirvien? Ihan oikeasti, jos uudistushakkuita tehdään prosentilla metsäpinta-alasta, se tarkoittaa myös mökkitien varressa olevan 1 km uudistusalaa 100 km matkalla…
Kuuntelin taannoin pitempää matkaa ajaessa kun joku valitti radiossa että tienvarret on täynnä ruskeita, risuttomia metsäraiskioita. Aloin siinä katselemään maisemia ja vertailin näkemääni tuohon puheeseen. Loppuviimeksi tälläisiä ”puuttomia raiskioita” oli kokonaisuuteen nähden todella vähän, kun vertaili kilometrimittariin 300 kilometrin matkalla…
Tämä todisti jälleen kerran sanoman: Ihminen näkee sen, minkä haluaa nähdä, todellisuuden kanssa sillä ei ole tekemistä.
FX tarkoitaa metsämallia tehokkaammalla ja kiertävämmällä moottorilla, FR yleismallia, jossa pidempi runkoputki.
Kun 545 FX tuli, oli hetken RX-malli vielä 345 moottorilla.
Itsellä ikuisuuskoneena alkupään tuotannon 345 FXT (lämpökahvaversio). Nää oli niitä tapauksia, joissa kaasareiden kanssa oli suuria murheita, kun vihdoin huolto löysi toimivan yksilön, on samoilla säädöillä tikittänyt siitä asti.
Se itseä noissa kohteissa harmittaa, että alueet olivat mukavan puustoisia suomänniköitä, joista tavallinen tallaaja ei tiennyt niiden olevan edes ojitettuja. Alueille olisi riittänyt pitkäjännitteinen suunnitelma, jossa alueen puustoa olisi vähitellen harsittu lopulliseen (vanhojen 30luvun ilmakuviin perustuvaan) alkuperäiseen näkymään.
Tuo ojamaiden pöyhiminen oli vihoviimeinen keksintö, jolla luotiin hieskoivuille loistava itämisalusta.
Nyt voisi valtio laittaa alueiden ympärille aidat ja laittaa sinne hirvet syömään koivikkoa. Tai samoille alueille nyt ”ennallistettavat” metsäkauriit…
Anneli:
MH on ennallistanut myös sellaisia soita, joissa on juuri tukkikokoa lähestynyt laadukas männikkö. Ja koska yksikin alue oli lähellä suojelualuetta, aluetta laajennettiin ”sopivasti”. Vaikka oli täysin talousmetsää muutoin ja EDELLISVUONNA oli alueelle tehty suurella vaivalla 1,5 km metsäautotie, joka ylitti ko. suon kulman ja tien runkoon oli tehtävä puupeti. Eli tuhlattiin kymmeniä tuhansien eurojen investointi, jotta saatiin ennallistettua ”sopiva suo”. Sattumalta ko suo on valtatien varressa…sen pusikoitumista olen seuraillut projektin jälkeen, nyt avosuoksi hakattu alue on niin koivikoitunut, ettei näkyvyyttä ole kuin kymmenen metriä. Eikä ole ainoa vastaava kohde.
Kiihkoillen ja housuen tehdään typeriä päätöksiä. Noissa näkemissäni kohteissa olisi ihan hyvin voitu asettaa suot tulevaan ennallistamiseen ja korjata tukkitili valtion kassaan, sitten tukittu vain laskuoja jotta suo olisi tulvinut lopun puuston kuoliaaksi. Mutta ei…