Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
550 on ihan oikeasti kokonaan eri saha kuin 346…pytty kallistettu eteenpäin jotta on saatu matalammalle etukahvalle tilaa, runkorakenne on totaalisen erilainen. Esim kevennyksen mahdollistanut avarampi käynnistimen puoleinen runkopuolisko on jäykistetty valussa olevalla tangolla. Moottorin sisuskalutkin poikkeaa, kampura on paljon lyhyempi ja vauhtipyörä pienempi.
Nää huomioita, mitä omasta 550 ja julkisuuden tiedoista on löytynyt.
Ihan yleisesti GB toiminnasta sellainen huomio, että miksikähän eivät puutu esim intian ja muiden saman kulmakunnan ympäristöongelmiin yhtä napakalla otteella? Käytyäni taannoin noilla alueilla,totesin meidän ”ympäristöongelmien” olevan vähäisiä. En vähättele meidän ympäridtönsuojelua tai tarkoita mediaseksikästä muovipyörrettä, mutta nähtyäni liikenteen ja energiatuotannon, sekä liikakansoituksen ongelmat, tuli aika turhautunut olo. Haluaako GB vaan kerätä rahaa harrastukseensa säälikuvilla, sieltä mistä helpoiten nykyisin saa?
Aikaisemmin järjestö on ollut hyvin tärkeä tekijä esim ydinjätteen ongelmien esiintuomisen kanssa…
Kuten oheinen kirjoitus kertoo, valeuutiset ovat sallittuja.
Jos olet toiminut jk parissa, kerro miten voi uudistuminen ja kasvatus tapahtua ilman hoitotoimenpiteitä? Otappa vaikka kuva ja laita lukijoiden kuviin, olisin hyvin kiinnostunut näkemään miten tuo ihme tapahtuu, niin että kasvavan puuston laatu antaa jk luvatun korkeamman tukkiprosentin?
En vastusta vihreitä arvoja, kuten ei moni muukaan tuntemani metsänomistaja. Mutta se, että suhtautuminen asioihin on mustavalkoista, ärsyttää. Metsäpuolen toiminnassa ollaan vahvasti löydetty harmaan eri sävyjä, mutta se ei tunnu millään riittävän tietyille piireille. Tämä avohakkuiden totaalikiellon määrääminen mh toimintaan on hyvä esimerkki mustavalkoisesta toiminnasta. Jos olisi ensin tutkittu todellinen tilanne (vai haluttiinko se tahallaa jättää huomioimatta ?), olisi voitu vaatia vaikka lisäämään jk osuutta toiminnassa, tai pienentämään vaikka uudistushakkuiden osuutta…
MH yritti muuten lisätä luontaisen uudistamisen osuutta 80luvulla, mutta käytännössä kaikki kuusen suojuspuustohakkuut (vastaavat jossain mielessä jk hakkuuta) epäonnistuivat. Taimettumista ei saatu järkevästi syntymään, vaikka alueita kevyesti muokattiin. Niitä alueita myöhemmin äestettiin ja konekylvettiin.
Ei tropiikin nopeakasvuiset kuitupuut ole kilpailija havumetsävyöhykkeen havupuiden kuidulle, vaan koivulle ja lehtipuukuidulle. Se kannattaa muistaa.
Voin lohduttaa antinpoikaa sellaisella asialla, että Suomi on todellisuudessa hyvin monimuotoisuudestaan huolta pitänyt maa, jos vertaa moniin muihin maihin.
60-70 lukujen ylilyönnit korjailtiin 80-90 luvuilla ja metsien kasvatus ja yleisesti kokonaisuuden hallinta on todella paljon edellä muita maita. Mutta tuntuu välillä siltä, että Suomessa ympäristöjärjestöillä on etsimistä ongelmien löytämisessä.
Taannoin kun katseli ”Vihreä kulta” -dokumentin, tajusi miten kaameaa on Indonesian ja Etelä-Amerikan valtavat tuhot, joita on tehty biopolttoaineiden tuottamisen vuoksi. Me Suomessa ollaan ihan askartelijoita metsien tuhoamisesta puhuttaessa….
Mh laskutikun asetukset määrittää valtionvarainministeriö, koska homma on valtion varallisuuden hoitoa…
Selkeästi nyt näkyy, että mh pyrkii yhden harvennuksen taktiikkaan, sillä enskoja on myöhennetty ja harvennuspoistuma on maksimaalinen. Aivan kuten tehokkaimmat metsäsijoittajatkin tekevät.
Olen jo maininnut, että kun mh tulosvaatimusta nostettiin, oli pakko alkaa tehostamaan kasvatusta, mikä tarkoittaa uudistuksen tekoa aikaisemmin. Samalla on lieveilmiönä (jota paheksun) tullut myös ensiharvennusten myöhäistämiset, tiedän paljon kuvioita joissa olisi kiireellisesti tehtävä ensiharvennus.
Jos halutaan muuttaa mh toimintaa ja lisätä järeämpien metsien osuutta, silloin mh tuottotavoite alemmas ja järeyteen perustuvan uudistuskypsyyden määritelmä takaisin mh osalle. Se tarkoittaisi nykyisessä tilanteessa 15-20 vuoden uudistushakkuiden lähes kokonaan loppumista, sillä puustopääoma on nyt ensiharvennus- ja kakkosharvennusikäisissä metsissä.
Jk ei ratkaise tätä asiaa, vaan käytännössä järeitä runkoja on yhtä paljon kuin jaksollisessakin. Jk kun perustuu jatkuvaan järeiden runkojen poistamiseen…
Viimeinen näkemäni yhtenäinen suuri avohakkuuala tehtiin MH eteläsuomen metsissä 80luvun loppupuolella, 72 ha. Alue oli kitukasvuista kuusikkoa VT pohjalla, päällä yksittäisiä mäntyjä. Kertymästä puolet kuusikuitua.
Pitää muistaa, että valtaosa Suomen suojelualueista on MH mailla, lisäksi erilaiset ekokäytävät ja piensuojelukohteet ympäri Suomea pudottavat tuottavan maan prosenttiosuutta.
Ja on hyvä muistaa, että se raha mikä vähenee MH tuotosta, otetaan muualta valtion tulolähteistä kuitenkin, eli lisäverotuksella.