Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Tää keskustelu ”paremmasta jalostusarvosta” sellun kohdalla on aika hölmöä, ekologisessa mielessä. Nythän viedään tiivistä ja tehokkaan rahdin mahdollistavaa raaka-ainetta kaukaiseen kohteeseen, eikä esim vessapaperina, sisältäen ilmaa?
Toinen hölmöys on sitten se, että ei kaikista puista voida laadun tai koon mukaan tehdä sahatavaraa, eikä sille ole niin paljon tarvettakaan, taas on suhteellisuudentaju hukassa. Tällähän on perusteltu jk hyötyjä, ja nyt osa tukista menee käytön vähyyden vuoksi selluksi…eli kasvatetaan laatua, jota ei tarvita.
Ikeahan esim on parantanut kuljetustehokkuuttaan sillä, että tuotteet on pakattu ja suunniteltu pakattavaksi pieneen tilaan.
Kova tuntuu olevan epäusko sähkösäätöjä kohtaan. Kyllä siellä useampia haisteltavia kohtia on, joista ottaa jatkuvasti tiedot talteen ja muuttaa seoksen sopivaksi. Lisäksi Stihlissä on pakkokalibrointikin, jolla saadaan säädöt pakotettua sen hetkiseen keliin. Raivureissa vedetään käyntiin ”ryyppy päällä” ja annetaan käydä 90 sek tyhjäkäyntiä ilman kaasuun koskemista, sen jälkeen suoraan sammutus. Seuraavan käynnistyksen jälkeen on kelin mukainen säätö sahassa. Onkohan tuo ohjeistus jo käyttöohjeissa, alkuun ei ollut?
Stihlhän on aina ollut hitaampi hioutumaan kunnon vireeseen, useita tankillisia kestää.
Kyllä sopivilla keleillä oppii pitämään näppinsä erossa lumesta, mahdollisimman pitkään…samoin sahan kahvat. Märät sormikkaat tai rukkaset on ilkeät pakkasilla. Vaikka sitten olisikin joka tankkaukselle omat kuivat repussa.
Siinäpä mietintää…jostain biomassaa hankitaan, kestävästi tai ei.
Eihän se kuution puu muutu kaatohetkellä suoraan hiilidioksiidiksi ilmaan !?
Ja valtion metsiä on suomessa 35%, joista lähes puolet on jo talouskäytön ulkopuolella. Ne vaan ovat keskittyneet muutamille suuremmille alueille.
Vähän perhanan hyvin todettua Taikilta sivun 154 lopussa.
Miksi kiertävä hiili sellun kautta ei ole hiilivarasto, etenkin kun kasvillisuus käyttää sen saman hiilen? Eihän puustosta voi syntyä enemmän hiiltä, kuin sse sitä käyttää, kyseessä sentään alkuaine, eikä puut ole mitään antimaterian tuottajia.
Mitäs sitten tehdään, kun kaikki Suomen metsät ovat pelkkää mäntykeloa tai maassa maatuvaa ja hiiltä ilmakehään vapauttavaa kuusta?
Jos jaksollisessa menetelmässä hiiltä sitoutuu maahan saman verran kuin sitä pääsee, silloinhan tase on +/- 0. Eli silloin lopputuloksena ei ole LISÄÄ hiiltä ilmakehään, samoin kuin vaikkapa kivihiilellä taitaa homma olla +100% hiilipäästöjä.
Ja mitä enemmän sellua käytetään kiertäviin käyttökohteisiin (pakkauspahvit, puuvillaa korvaavat puukuidut), suhde pysyy entistä paremmin jatkuvassa kierrossa. Jopa vessapaperi kiertää, sillä puhdistamojätettä kompostoidaan mullaksi, jota käytetään viheralueiden multana, jossa taas kasvit sitovat hiiltä maahan.
Jos tiedotusvälineet (tässä tapauksessa Yle) haluaisivat tehdä ihan oikeaa tiedonvälitystä, pitäisi järjestää tutkijoille tilaisuus kertoa tutkimuksistaan kunnolla, ilman että studioyleisössä on kummankaan puolen kiihkoilijoita huutelemassa lantaa.
Olen erittäin samaa mieltä Puukin kanssa. Nyt mennään takaisin yltiöpäiseen sääntelyyn, vaikka siitä piti ensin päästä eroon.
Klassikko on kyllä mustikan tuhoutumisen päivittely, kun samaan aikaan valitetaan sadosta suuren osan mätänevän metsiin. Ja kuitenkin metsän ELÄIMET niitä tarviseva
Yle kertoi juuri 50 000 nimeä tulleen täyteen.