Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Jyväskylän eteläpuoli on kuuselle sopivaa kasvupaikkaa, etenkin päijänteen rantamaastot tuuppaavat kovaa kasvua.
MM tavoin alkaa ”puupelto”-sana todella ärsyttämään. Etenkin kun on nähnyt, kuinka monokulttuurisia ovat useat vanhat kuusikot ja etenkin karummat männiköt. Välillä tuntuu, ettei mikään ole koskaan kohdallaan. Vapautta lisättiin, nyt sitä halutaan rajoittaa. Vapaus on mahdollistanut yksityisille jk käytön, miksi sitten mh pitäisi laittaa pakko-jk käyttäjäksi…Osara sai oman nimensä historian kirjoihin, nyt on joku haluamassa omansa.
Muokkaus ei ole laiskuutta, vaan sillä muutetaan hetken ajaksi maan lämpenemistä, jotta taimen kasvu alkaa vahvana. Lisäksi sillä estetään tukkimiehentäin tekemiä tuhoja.
Itsellä on parissa kohteessa muokkaamattomaan istutettuja taimia, osa lähtenyt hyvin kasvuun, osa kitunut vuosia ennen kunnolliseen kasvuun lähtöä.
Jos varvukkoa on vahvasti (esim Puolukkaa), voinee järeällä siimapäällä avittaa istutusta, silppuamalla viistosti istutuskohdat. Samalla lähtee pintakunttaakin, taimi saa valoa eri tavalla?
Eikä tuo ole ainoa Eu-projekti, oli toinenkin vastaava samassa näyttelyssä.
Tutkimus on hyvästä tekniikankin osalta, metsähallituksen kehittämisjaoston ansiosta esim 80-luvulla kuormatraktoreiden maastoystävällisyyttä korjattiin reilusti ja määriteltiin ihan uudet tavat. Mutta sen jälkeen on tehokkuuden nostoa tehty koneiden suurentamisella, samalla taasen telastoilla on pintapaine saatu noiden 80-luvun koneiden tasolle.
No juu, metsänomistajalle tuon on kokolailla ilmaista. Kuulin, että joillain alueilla uudistusten määrä ja pienet kuviot ovat nostaneet kysyntää kaivurimuokkaukselle ja vanhoja äeskoneita on kaivettu naftaliinista. Tuolla 180e hinnalla kyllä kone ei saa tuottaa hirveitä kuluja.
Kuka hullu äestää tuota halvemmalla hinnalla?
Se kumitelahirviö on eu-projekti, jossa vain sattuu olemaan vanhempi ponsse perustana ja siksi oli ponssen osaston läheisyydessä…enemmänkin telavalmistajan osuutta tutkittu, on yksi suurimmista kumitela-alustaisten koneiden valmistajista. Juu, kuulin että tavoitteeseen nähden useamman tonnin painavampi kuin oli alkujaan ideana. Tuollaiset kumitelat painavat helkatisti, sekä niiden pyörästöt.
Niin, muutamissa kunnissa on esim asuntovaunun vakituiselle sijoitukselle haettava lupa, kuten myös merikontille pihassa. Naapurille tuli maanmittauslaitoksen tarkastaja katselemaan, onko siirrelty. Eli ”väyrystely” ei enää onnistu, vaikka käänteisesti sitä yksi hakkarainen onkin yrittänyt.
Juu, perushinta on kokolailla samaa tasoa kuin meillä, mutta siitä vähennetään korjuun hinta, joka voip olla aika kova, verrattuna meidän hintoihin.
Ruotsissa metsänomistaja voi valita, tuleeko yhtiön tai paikallisen MHY korjuun suorittamaan pieni, keskiraskas tai raskas kalusto. Kaluston tehon mukaan muuttuu sitten puusta saatava hinta. Ensiharvennuksiin suhtaudutaan hoitotoimenpiteenä, josta ei kantorahatuloa välttämättä kerry. Paikoitellen pystyhinta muutaman euron enskalta.