Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Torsolle; Jätin 25 vuotta sitten ensiharvennuksessa suoria oksattomia koivuja kasvamaan, nyt kun ovat lähestyneet tukkikokoa, latvat kuivuvat ja kasvu on loppuu.
Eli kuten hieskoivulle käy, kun ikää tulee…sitä kun silloin nuorena ymmärtänyt ja uskonut. Nyt olen oppinut, hieskoivua kasvatetaan vain väljennykseen asti, sitten valmistetaan laadukkaaksi klapiksi. Koivutukin surkea hinta (40-45 euroa) tekee sen erittäin järkeväksi toimeksi. Tämä täytyy ymmärtää jo ensiharvennuksessa, eli jos hyvätyvinen havupuu on vaihtoehtona, se jää. Hieskoivu on erinomainen täydennyspuu havupuutaimikkoon, kunhan pitää järjen päässä sen määrän suhteen.1. usko että hieskoivusta voi kasvattaa tehokkaasti koivutukkia.
– totuus on paljastunut vasta 25 vuoden kuluessa, kun juuri tukkimittaa lähestyvät rungot kuolevat latvoista.
2. kuusen kasvatusyritykset liian karuilla mailla
– sama ongelma kuin edellä, kasvu hyytyy liian aikaisin
3. alkuaikoina koivun liiallinen määrä havupuutaimikossa, aika on vähitellen korjannut ajattelua, kun on nähnyt mitä taimikonhoidon ja ensiharvennuksen välillä tapahtuu. Juuri toissavuonna ensiharvensin 85 varhaisperatun taimikon, jossa tämä asia paistoi pahasti
4. usko kuusen luontaiseen uudistamiseen isommassa mitassa, jurominen tekee odottelun tuskaiseksi.Kuten vastauksista voi todeta, tärkeintä on saada ihoa vasten sellainen paita, joka todella siirtää kosteutta siihen pintavaatetukseen. Muutoin on kasvihuoneilmiö päällivaatteiden alla…puuvillaisen t-paidan pitää kastua läpimäräksi, ennenkuin se siirtää kosteutta eteenpäin.
Äskettäin löysin hyvän urheilumateriaalisen T-paidan Lidlistä, 6,99 hinnalla, otin heti kaksi.
raivuri:
”Hauholla 6 ha reilusti myöhästynyt männikön ensiharvennus kuitu 8e. Menee vähän talkoiksi, mutta tuleepahan laitettua kuntoon.Lisäksi itse teen läheltä kolme hehtaaria männikköä mäntykuidun hinnalla 32.”
Aika heikkoa on tarjoaminen, jos kuuden hehtaarin männikössä pystyhinta on tuo. Siinähän jää 24 eeroo korjuukustannuksiksi, verrattuna tuohon toiseen kuvioon….saattaisi joku paikallinen yrittäjä vääntää halvemmalla kasalle hankintapuuksi tai energiarangaksi?
http://www.lni.wa.gov/Safety/Basics/HazAlerts/PDFs/chainshot.pdf
Tuossa amerikankielinen vastaus onko ketään kuollut ketjuluotiin.
Ketjun sivulenkki on pahin osa, se sulattaa massavoimalla itsensä läpi panssarilasin ja senkin jälkeen on vielä vaarallisen tehokas.
Meillä suomalaisilla on niin huono itsetunto, että on pakottava tuska saada jotain aikaiseksi ja omaa egoa korotetuksi.
Vaikka sitten hakattaisiin itseämme ”itsekkyydenvastaisuudesta” kirveellä polvilumpioon, sievä hymy naamalla ja ajatuksella nopelinpalkinnosta. Ja kukas kaiken maksaa, artistipa (kansalaiset) tietenkin. Kaikenkaikkiaan ollaan liian mustavalkoisilla (tummanvihreillä) päätöksillä tekemässä Suomesta todellakin kaupunkiyhteiskunta, Helsingin alueelle on reilussa kymmenessä vuodessa tulossa 800 000 ihmistä lisää. Samaan aikaan väestön määrä ei lisäänny, eli kaikki tulee haja-asutusalueilta.
On se sitten mukavaa kaikkien katsella pendoliinin akkunoista harmaantuneita ja lahonneita taloja, siinä pajukkoa kasvavien uudistusalojen ja peltojen keskellä.
Olen nähnyt myös kääntöpaikkoja, joissa keskialuettakaan ei ole. Eli lenkki muodostuu tasoitetusta alueesta, joissa nupilla pääsee kiertämään juuri ja juuri, kärryn takateli pysyy käännöksessä paikallaan. Hyvin siinä pitkä jäykkäperävaunuinen yhdistelmä kääntyi.
Juutuupissa on videoita, kuinka keskieuroopan lyhyitä yhdistelmiä kääntävät tuollaisissa rinteisiin tehdyissä ”bussipysäkeissä”, osan aikaa vetoauto ja kärry ovat menossa eri suuntiin…
Minkä muotoinen kuvio on ja millaista metsää kuvion ympärillä on?
Jos ympäröivä taimikko on kasvatuskelpoista tekisin näin:
Kuvion rajaa myöden ajoura. Kaikki mahdolliset ylispuut kaadetaan ympäröivän kuvion puiden väleihin, jos se on mahdollista. Keskemmällä olevat myös kohden reunan ajouraa. Noin pitkät rungot voi katkoa vasta ajon yhteydessä, eli käyttämällä pitopuu-menetelmää ja vetämällä latvatukista koko runko koneen lähelle (katkaisuissa jätetään 3-4 sentin katkaisematon kohta, joka taitetaan poikki kuormauksen yhteydessä). Yksittäiset kaukana olevat rungot saisivat jäädä pystyyn ”haltijapuiksi”, tai sitten yksi niiden sijainteja seuraileva ajoura niiden luokse.
Eli käsitöiksi menee, mutta ton kokoiset rungot on hankalia jo motoillekin. Ja käsityönä motteja tulee nopeasti 🙂
Tämä 100t superrekkarallihan on tulossa pohjoissuomeen yhdelle reitille. Käytännössä yhdistelmä on puoliperävaunullinen paketti, johon liitetään maastosta tuotu kaksinippuinen normaali perävaunu. Puoliperä täytetään ilmeisesti terminaaleissa reitin varrella.
Samaa pakettia on jo pidempään kokeiltu ruotsin puolella.Noista kääntöpaikoista…eri muotoisista vuosien saatossa parhaat vastaantulleet (ajokonemiehen sivusta seuraamana ja vaijerin kanssa avittamana) ovat olleet P-muotoinen (eli lenkki, joka kierretään aina tyhjänä mutkapuolelta) ja Y-muotoinen kääntöpaikka.
Noissa voidaan lenkin reunoja ja lenkin sisäosaakin hyödyntää paremmin varastointiin. Noissa teorialaskelmissa kannattaa huomioida noiden varastopaikkojen viemät pinta-alat.Karmeimpia kääntöpaikkoja ovat olleet rinteeseen tehdyt T-viritykset, jos vedätät nupin mäkeen ja peruutat alarinteeseen, et pääse ylös…